Yli­kii­min­ki­läi­nen Jou­ni Uusi­ta­lo heh­kut­taa ainut­laa­tuis­ta hevos­ro­tua, Suo­men­he­vo­nen sopii suomalaiselle

Yli­kii­min­ki­läi­nen Jou­ni Uusi­ta­lo on tykän­nyt hevo­sis­ta koko ikän­sä. Kun hevo­set läh­ti­vät koti­ti­lal­ta 1970-luvul­la, tilal­le tuli­vat trak­to­rit. Uusi­ta­loa har­mit­taa vie­lä­kin, että sil­loin hävi­tet­tiin hyvä kan­ta­kir­ja­tam­ma traktorihuumassa.

Hevo­set eivät kui­ten­kaan jät­tä­neet Uusi­ta­loa rauhaan.

– Minun piti aina käy­dä jos­sa­kin kat­so­mas­sa hevo­sia. Innos­tus alkoi var­maan jo siel­tä, kun pie­ne­nä tou­husin koti­ta­lon hevos­ten kans­sa. Kou­lus­ta tul­tua ajoin pit­kät pinot polt­to­puu­ta met­säs­tä kotiin, tilal­laan Yli­kii­min­gin Nuo­rit­tal­la hei­nää vil­je­le­vä Uusi­ta­lo kertoo.

Lopul­ta into kävi niin suu­rek­si, että hevo­nen oli tilal­le saa­ta­va. Nuo­ri suo­men­he­vos­tam­ma Hen­ny­län Hel­mi saa­pui Puis­to­lan tilal­le Tor­nios­ta kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten. Hel­min jäl­ke­läi­sis­tä tilal­la on nyt kol­mi­vuo­tias ori Puis­to­lan Vir­kin ja vii­me vuo­den var­sa, ori Puis­to­lan Vir­ma. Hel­min jäl­ke­läi­sis­tä on mon­ta jo läh­te­nyt maailmalle.

– Nykyi­sin olen var­sot­ta­nut Hel­miä joka vuo­si. Kesää ei oikein tule ilman var­saa. Oli­si­pa hie­noa, jos siel­tä tuli­si nyt tam­ma, Uusi­ta­lo haa­vei­lee vapun tie­noil­la ilmaan­tu­vas­ta uudes­ta tulokkaasta.

Noin kuu­kausi var­so­mi­sen jäl­keen Uusi­ta­lo läh­tee tam­man ja var­san kans­sa Oulu­jo­ki­var­teen Tur­kan rat­su­rin­teel­le. Siel­lä eläin­lää­kä­ri tut­kii tam­man ja tar­vit­taes­sa pis­tää kii­maan lisää vauh­tia. Sopi­vas­sa vai­hees­sa kei­no­sie­men­tä­jä sie­men­tää uuden tulok­kaan. Hevos­tam­ma kan­taa 11 kuu­kaut­ta, joten kii­maan tulon ja uuden sie­men­nyk­sen kans­sa täy­tyy olla tarkkana.

Uusi­ta­lon tavoit­tee­na on tuot­taa tilal­laan hyvä­laa­tui­sia suomenhevosia.

– Orin valin­ta se onkin tark­kaa puu­haa! Tut­kin vaih­toeh­to­ja Hevo­sur­hei­lun ori­ku­vas­tos­ta. Onnek­si Hel­mil­le pas­saa mel­kein mikä ori tahan­sa. Jos­kus eläin­lää­kä­ri on top­puu­tel­lut, että elä hyvä mies sitä oria ota, sil­lä on huo­no­ja omi­nai­suuk­sia. Luon­ne­kin voi olla hankala.

Huip­pusuo­sit­tu­jen orien kans­sa täy­tyy olla ajois­sa liik­keel­lä. Sie­men­tä saa­dak­seen tilauk­set pitää teh­dä usein jo vuot­ta ennen. Kysyn­tää lisää myös se, että suo­men­he­vo­so­rien sie­men­nys­ten mää­rää on rajat­tu vuo­sit­tain sataan, ilmei­ses­ti sen takia, että geneet­ti­nen peri­mä pysyy riit­tä­vän laajana.

– Par­ve­lan Retus­ta tulee nyt tämän kevään var­sa. Edel­li­sel­lä ker­ral­la en onnis­tu­nut saa­maan sen sie­men­tä, niin ajat­te­lin, että nyt pitää olla ajois­sa liik­keel­lä. Orien suo­sion taka­na voi olla monia asioi­ta, aina ei pelk­kä ravi­me­nes­tys rii­tä. Pitäi­si olla jon­kin­lais­ta näyt­töä sii­tä, että hyvät omi­nai­suu­det myös periy­ty­vät jäl­ke­läi­sil­le, Uusi­ta­lo selittää.

Hel­mi-tam­man jäl­ke­läi­set ovat usein väril­tään suo­men­he­vo­sel­le poik­keuk­sel­li­ses­ti tum­man- tai mus­tan­ruu­ni­koi­ta. Se tar­koit­taa sitä, että hevo­sen har­ja ja hän­tä ovat mus­tat ja myös kar­va­pei­te on tum­ma. Usein suo­men­he­vo­sel­le on tyy­pil­li­sem­pi rau­di­kon väri, eli puna­rus­kea kar­va, joi­hin usein yhdis­ty­vät vaa­leam­mat jou­het eli liinaharja.

Sekä Vir­kin että Vir­ma ovat peri­neet äitin­sä kau­niin värityksen.

– Molem­mat orit ovat oikein hyvä­luon­toi­sia. Minä pyrin tou­hua­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon var­san kans­sa ja totut­te­len sen sii­hen, että ihmi­nen käsit­te­lee sitä. Ja sit­ten ne pitää totut­taa sii­hen­kin, että val­jaat on seläs­sä ja ajo­pe­li on peräs­sä. Tuo Vir­kin pelaa kyl­lä ihan mah­dot­to­man hyvin reen edes­sä! Uusi­ta­lo kehuu kolmivuotiastaan.

Uusi­ta­lon mukaan suo­men­he­vo­sen tule­vai­suus täl­lä het­kel­lä valoi­sa. Raveis­sa on aina muu­ta­ma suo­men­he­vos­läh­tö ja niil­le omis­tau­tu­nei­ta ihmi­siä on pal­jon. Sil­ti Uusi­ta­lo nau­raa aja­tuk­sel­le, että hevo­sil­la voi­si teh­dä pal­jon rahaa.

– Vain har­vat huip­pu­ra­vu­rit juok­se­vat omis­ta­jal­leen kun­non tulo­ja ja hyvät­kin var­sat voi­vat men­nä myyn­tiin hal­val­la hin­nal­la. Tosin kas­va­tus­ra­haa eli 15 pro­sent­tia ravu­rei­den ansait­se­mis­ta pal­kin­nois­ta tulee vie­lä kasvattajalle.

Suo­men­he­vos­ten kas­va­tuk­sen kan­nat­ta­vuus nojaa­kin nime­no­maan ravei­hin, vaik­ka läh­döis­tä vain osa on niil­le tar­koi­tet­tu eivät­kä nii­den voit­to­sum­mat ole läm­min­ve­ri­ra­vu­rei­den luokkaa.

– Suo­men­he­vo­nen on kaik­kein moni­puo­li­sin hevo­nen. En ole mis­sään vai­hees­sa har­kin­nut­kaan muu­ta, vaik­ka raha­mie­het rah­taa­vat tän­ne läm­min­ve­ri­siä ulko­mail­ta Ame­rik­kaa myö­ten, Uusi­ta­lo tuhahtaa.

Uusi­ta­lon mukaan suo­men­he­vo­sil­la on oma vank­ku­ma­ton har­ras­ta­ja­jouk­kon­sa, joka ei hevo­sis­taan hevil­lä luovu.

– Minul­le tämä on rakas har­ras­tus. Tilal­la on hevo­sia niin kau­an kuin minul­la ter­veyt­tä riit­tää! Olen omia poi­kia­ni opet­ta­nut hevos­hom­miin ja myös mui­ta­kin haluk­kai­ta. Jot­kut ovat tul­leet ihan sitä var­ten, että halua­vat näh­dä, miten käy­tän van­ho­ja ajo­pe­le­jä tai teen nii­hin liit­ty­viä val­jas­tuk­sia. Ihan var­mas­ti neu­von kaik­kia haluk­kai­ta. Ja saat­tai­si tän­ne sopia pysy­väs­ti joku hevos­hom­mis­ta kiin­nos­tu­nut nai­sih­mi­nen­kin, Uusi­ta­lo nau­rah­taa pil­ke silmäkulmassa.

Suo­men­he­vo­nen
Suo­men­he­vo­nen on ainoa alku­pe­räi­nen Suo­mes­sa kehi­tet­ty hevos­ro­tu ja sitä on jalos­tet­tu puh­taa­na rotu­na vuo­des­ta 1907. Suo­men­he­vo­nen on käyt­tö­omi­nai­suuk­sil­taan moni­puo­li­nen yleis­he­vo­nen. Se on kes­ki­ko­koi­nen, hyvä­ryh­ti­nen ja mel­ko vank­ka. Ilme on rehel­li­nen. Suo­men­he­vo­nen on yhteis­työ­ha­lui­nen, pyr­ki­vä, nöy­rä ja tosis­saan yrittävä.

Työ­he­vos­ten kado­tes­sa maa­ti­loil­ta suo­men­he­vos­ten mää­rä las­ki voi­mak­kaas­ti. Alim­mil­laan se oli vuon­na 1987, jol­loin nii­tä oli vain 14 000. Tänä päi­vä­nä suo­men­he­vo­sia on Suo­men hevos­kan­nas­ta noin kol­man­nes, noin 20 000 yksi­löä. Var­so­ja syn­tyy vuo­sit­tain noin 1 000.

Suo­men­he­vos­ten alku­pe­rä­kan­ta­kir­jaa pitää yllä Suo­men Hip­pos ry. Suo­men­he­vos­ta jalos­te­taan nel­jäl­le eri jalos­tus­suun­nal­le. Se on vauh­di­kas ravu­ri, ryh­di­käs rat­su, voi­ma­kas työ­he­vo­nen ja hur­maa­va poni­ko­koi­nen pienhevonen.

Läh­teet: www.hippos.fi, www.suomenhevosliitto.fi

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.