Vesa­las­sa on poh­dit­tu ihmi­sen luontosuhdetta

Vii­den­nen luo­kan oppi­lail­la on Yli­kii­min­gin kou­lul­la Vesa­las­sa ollut STEAM-pro­jek­ti, joka liit­tyy ihmi­sen luon­to­suh­tee­seen. Tavoit­tee­na on vah­vis­taa luon­to­suh­det­ta, tun­nis­taa ihmi­sen toi­min­nan vai­ku­tuk­sia luon­toon, lisä­tä ymmär­rys­tä luon­non­suo­je­lun tär­key­des­tä sekä paran­taa ympä­ris­tö­tie­toi­suut­ta ja vai­kut­taa sitä kaut­ta arvoi­hin ja asenteisiin.

Moni­vai­hei­sen pro­jek­tin lop­pu­puo­lel­la on vai­kut­ta­mi­sen osio, jos­sa pyri­tään vai­kut­ta­maan kodin, kou­lun ja Oulun alu­eel­la. Tämä Ran­ta­poh­jan jul­kai­su on osa koko­nai­suut­ta. Seu­raa­vak­si rupeam­me raken­ta­maan maa­il­man yli­ku­lu­tus­kel­loa. Täs­sä teem­me yhteis­työ­tä Maa­il­man suu­rin kel­lo ‑tai­tei­li­ja­pro­jek­tin kanssa.

Alla on nuor­ten kir­joi­tuk­sia sekä kuvia aihee­seen liittyen.

Jää­ti­köi­den sula­mi­nen on vaka­va asia!

Tutus­tuin Euroo­pan komis­sion verk­ko­si­vuun Ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­sis­ta. Niis­tä minua kos­ket­ti eni­ten tul­vat ja meriym­pä­ris­tös­sä tapah­tu­vat muu­tok­set. Itseä­ni har­mit­taa se, että ihmi­set eivät tee riit­tä­väs­ti muu­tok­sia paran­taak­seen jää­ti­köl­lä elä­vien eläi­mien eli­no­lo­suh­tei­ta. Asia on ollut pal­jon esil­lä uuti­sis­sa, mut­ta sil­ti sitä ei mie­les­tä­ni ote­ta vakavasti.

Jää­ti­köi­den sula­mi­nen on monel­ta kan­nal­ta tosi vaka­vaa. Sii­tä tulee hait­taa niin eläi­mil­le kuin ihmi­sil­le. Esi­mer­kik­si kun jää­ti­köt sulaa, jää­kar­hu­jen ja ping­vii­nien asui­nym­pä­ris­tö tuhou­tuu ja ne voi­vat kuol­la koko­naan suku­puut­toon. Jää­ti­köi­den sula­mi­nen kos­tau­tuu myös ihmi­sil­le, kos­ka meren­pin­ta nousee ja maa­ta jää veden­pin­nan alle. Täs­tä seu­raa monia ongel­mia, mm. koko­nai­sia kau­pun­ke­ja on jää­mäs­sä veden alle.

Joten mie­les­tä­ni mei­dän pitäi­si alkaa vai­kut­ta­maan enem­män! Ilma­ke­hän tur­haan läm­pe­ne­mi­seen voi­daan vai­kut­taa monin kei­noin. Esi­mer­kik­si voi­sim­me kier­rät­tää parem­min, suo­sia lähi­mat­kai­lua ja väl­tää vaik­ka lentämistä.

Olkaa kilt­te­jä ja aut­ta­kaa mei­tä ihmi­siä ja eläi­miä. Nyt aika moni­kin jakaa tätä huol­ta. Teim­me kyse­lyn jos­sa on lähes 400 vas­taa­jaa ja sii­nä lähes kaik­ki oli­vat sitä mielt,ä että pitää vai­kut­taa. Se on hyvä! Tämä oikea asen­ne pitäi­si saa­da muu­tet­tua vie­lä teoik­si. Sii­hen ei kyse­lyn mukaan ollut vie­lä riit­tä­vää tahtotilaa.

Vie­lä voim­me kor­ja­ta tilan­net­ta, ja niin sai­sim­me mei­dän Poh­jo­lan tal­vet­kin pysy­mään sel­lai­si­na kuin ne ovat olleet. — Aida Ala­kärp­pä

Tal­vet ovat vaarassa!

Tal­vi on minul­le sik­si tär­keä, kos­ka tyk­kään temp­puil­la ja pak­ka­nen on niin kivan tun­tui­nen. Tal­vel­la on haus­ko­ja akti­vi­teet­te­ja, esi­mer­kik­si mäen­las­ku, hiih­to ja luis­te­lu sekä lumi­han­keen hyppiminen.

Minun mie­les­tä­ni tal­vi ei saa mis­sään nimes­sä häi­pyä tai muut­tua. Maa­il­mas­sa on pal­jon ihmi­siä, jot­ka vihaa­vat tal­vea ja halua­vat, että tal­vi häi­pyi­si. MINÄHÄN EN TALVESTA LUOVU!! Ja vie­lä se HIMPUTIN ILMaS­ToN­MUu­TOS ja sii­tä joh­tu­va ilma­ke­hän lämpeneminen!!!

Tal­vi on oikeas­ti vaa­ras­sa, kos­ka ihmi­set eivät ole val­mii­ta teke­mään riit­tä­vän iso­ja muu­tok­sia ja se on hai­tak­si luon­nol­le. Ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na tal­vi­kausi on lyhyem­pi ja läm­pi­mäm­pi, jol­loin lumi­pei­te ohe­nee ja luon­to huo­no­nee. Euroo­pan komis­sio myös on toden­nut, että maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la on nous­sut. Kyl­mät jak­sot saat­ta­vat vähen­tyä Euroo­pas­sa, vähän niin kuin tänä tal­ve­na. Minun mie­les­tä­ni ilmas­ton­muu­tos pitäi­si pysäyt­tää HETI!! Onnek­si kyse­lym­me vas­taa­jis­ta suu­rin osa oli samaa miel­tä. Nyt tar­vi­taan asen­teen lisäk­si teko­ja. – Nii­la Hertteli

Eläi­miä kuo­lee sukupuuttoon!

Kas­vi­huo­neil­miö on tuo­nut pal­jon huo­no­ja asioi­ta muka­naan. Se on tuo­nut esi­mer­kik­si ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä ja sen takia monen­moi­sia muu­tok­sia luon­nol­le. Esi­mer­kik­si lumi­pei­te ohe­nee, sään ääri-ilmiöt yleis­ty­vät, mut­ta minun aihee­ni on se, että eläi­miä kuo­lee sukupuuttoon.

Eläi­miä kuo­lee suku­puut­toon ja se on huo­no hom­ma. Olem­me aiheut­ta­neet omal­la toi­min­nal­lam­me yli­mää­räis­tä ilmas­ton­läm­pe­ne­mis­tä. Tämän tie­tä­mät­tö­myy­den, vas­tuut­to­muu­den ja välin­pi­tä­mät­tö­myy­den takia iha­nia eläi­miä kuo­lee suku­puut­toon. Ilmas­ton­muu­tos vai­kut­taa kaik­kiin maa­pal­lon aluei­siin. Napa­jää­ti­köt sula­vat ja meren pin­ta nousee. Ilmas­to­toi­mia tar­vi­taan välit­tö­mäs­ti tai nämä seu­rauk­set vain voi­mis­tu­vat ja lisääntyvät.

Jää­ti­köt sula­vat ja sen muka­na katoa­vat kaik­ki siel­lä asu­vat eläi­met. Ja mei­dän pitää estää se! Minun idea­ni oli­si se, että lope­tet­tai­siin ros­kaa­mi­nen ja hil­li­tään kas­vi­huo­neil­miö­tä! – Estel­la Kovaniemi

Pelas­te­taan maa­il­man met­sät ja maat

Onko met­sät sinun mie­les­tä muka­va paik­ka? Minun mie­les­tä­ni näin on, kos­ka siel­lä voi ret­keil­lä, telt­tail­la ja olla vaan yhtä luon­non kans­sa. Se on yksi par­hais­ta asiois­ta elä­mäs­tä. Sil­loin on rau­ha mie­les­sä ja muka­va olla luon­non keskellä.

Haluai­sin, että pelas­tam­me maa­il­man, kos­ka ilmas­to muut­tuu ja jää­ti­köt sula­vat, eläin­la­je­ja kuo­lee, ja lumi tulee vete­nä, kun tal­vet ovat leudompia.

Me kaik­ki voim­me pie­nil­lä teoil­la teh­dä suu­ria asioi­ta. Esi­mer­kik­si kier­rät­tä­mäl­lä, vähen­tä­mäl­lä huo­neen läm­pö­ti­laa ja käyt­tä­mäl­lä esi­me­ri­kik­si vesi- ja tuu­li­voi­mal­la tuo­tet­tua sähköä.

Teim­me kou­lus­sam­me tut­ki­muk­sen. Tut­ki­muk­ses­sa 80% pro­sent­tia on sitä miel­tä, että mei­dän pitää lopet­taa met­sien tuhoa­mi­nen. Lähes kaik­ki halusi­vat hidas­taa ilmas­ton­muu­tos­ta tai jopa pysäyt­tää sen koko­naan. Tänä tal­ve­na tuli eri­tyi­sen vähän lun­ta. Haluai­sin, että kaik­ki yrit­täi­si­vät vai­kut­taa asi­aan vaik­ka edes tule­van suku­pol­ven vuoksi.

Muis­ta­kaa: kaik­ki voi­vat vai­kut­taa tule­vai­suu­teen ja asen­ne ei pel­käs­tään rii­tä, tar­vi­taan teko­ja! – Juuso Vähä

Hidas­te­taan­ko ilmastonmuutosta?

Olet­ko kuul­lut ilmas­ton­muu­tok­ses­ta? Se on todel­la vaka­va asia, kos­ka se aiheut­taa esi­mer­kik­si sään ääri-ilmiöi­tä kuten met­sä­pa­lo­ja sekä tul­via, ilmas­ton­läm­pe­ne­mis­tä ja jopa monien eläin­la­jien kuo­le­mis­ta sukupuuttoon.

Ilmas­ton­muu­tos­ta pitää hidas­taa, se pitää pysäyt­tää sil­tä osin kuin se on ihmi­sen oman toi­min­nan aiheut­ta­maa! Mie­ti, jos mei­dän kaik­ki met­säm­me palai­si­vat ja kas­vit kuo­li­si­vat. Eihän sit­ten maa­pal­lol­la oli­si enää hyvä elää, kos­ka maa­pal­lo kärsii.

Teim­me kyse­lyn ilmas­ton­muu­tok­seen liit­tyen ja sii­nä oli esi­mer­kik­si sel­lai­sia kysy­myk­siä, mis­sä kysyt­tiin, ovat­ko ihmi­set val­mii­ta teke­mään muu­tok­sia hidas­taak­seen ilmas­ton­muu­tos­ta. Huo­les­tut­ta­van moni oli vas­tan­nut, että se ei ole tär­ke­ää! Ihmi­set eivät ole val­mii­ta teke­mään riit­tä­viä muutoksia.

380 vas­taa­jas­ta vain 38% oli val­mis lisää­mään kas­vis­ruu­an syö­mis­tä ja vain 39% oli val­mis vähen­tä­mään punai­sen­li­han syö­mis­tä. Vain 36% oli val­mii­ta teke­mään uusiu­tu­van ener­gian sähkösopimuksen.

Miten hidas­tam­me ilmas­ton­muu­tos­ta, jos muu­tok­sia ei teh­dä? – Leh­to Evena

Ilmas­ton­muu­tos joh­taa myrs­kyi­hin ja metsäpaloihin

Olen Matias Yli­kii­min­gin kou­lus­ta ja ker­ron teil­le sii­tä, miten tär­ke­ää on, että meil­lä on met­siä. Met­si­sis­sä voi teh­dä vaik­ka mitä, esi­mer­kik­si ret­keil­lä, kerä­tä mar­jo­ja ja raken­taa vaik­ka majan.

Jos haluam­me, että seu­raa­vil­la­kin suku­pol­vil­la on met­siä, mei­dän pitää hidas­taa ilmas­ton­muu­tos­ta. Minun mie­les­tä­ni kaik­kien pitää vai­kut­taa sii­hen, että ilmas­ton­muu­tos loppuu.

Tut­ki­muk­sis­sa noin 80% on sitä miel­tä, että ilmas­ton­muu­tos pitäi­si pysäyt­tää. Miten voim­me sen pysäyt­tää? Esi­mer­kik­si pitää kie­rät­tää, las­kea huo­nei­den läm­pö­ti­laa, vähen­tää liha­ruo­an syön­tiä, käyt­tää vaat­tei­ta piden­pään, käyt­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä, vähen­tää len­tä­mis­tä, emme­kä säi­si kaa­taa lii­kaa met­siä. Jos emme tee noi­ta asioi­ta, niin ilmas­ton­muu­tos voi­mis­tuu. Sii­tä seu­raa myrs­ky­jä, met­sä­pa­lo­ja. Met­sä­pa­lot ovat tosi huo­no asia. Minä aina­kin haluan, että on met­siä! Entä sinä? – Matias Tervo