Vesai­sen­lin­na Nui­ja­mies­ten omis­tuk­ses­sa 50 vuotta

Yli­kii­min­gin Nui­ja­mies­ten 100-vuo­tis­juh­la pidet­tiin vii­me lau­an­tai­na Vesai­sen­lin­nal­la, joka on ollut Nui­ja­mies­ten omis­tuk­ses­sa 50 vuot­ta. “Vesai­sen­lin­nan uusi isän­tä Yli­kii­min­gin Nui­ja­mie­het”, otsi­koi Ran­ta­poh­ja maa­lis­kuun 9. päi­vä­nä vuon­na 1972. 

Lin­na, kuten Yli­kii­min­gis­sä sano­taan, siir­tyi Nui­ja­mie­hil­le Yli­kii­min­gin maa­mies­seu­ral­ta, jol­le pai­kal­li­nen suo­je­lus­kun­ta oli luo­vut­ta­nut sen mar­ras­kuun alus­sa vuon­na 1944. Suo­je­lus­kun­nat oli lak­kau­tet­ta­va Neu­vos­to­lii­ton ja Suo­men rau­han­so­pi­muk­sen perus­teel­la. Lin­na on val­mis­tu­nut vuon­na 1929.

Ran­ta­poh­ja ker­too, että maa­lis­kuus­sa 1972 alle­kir­joi­te­tun luo­vu­tus­kir­jan ehtoi­hin kuu­lui se, että maa­mies­seu­ra ja sen maa- ja koti­ta­lous­nai­set saa­vat pitää kor­vauk­set­ta omaa jär­jes­töä kos­ke­vat pää­sy­mak­sut­to­mat kokouk­set ja juh­lat, säi­lyt­tää ja käyt­tää omaa ruo­ka- ja kah­vi­ka­lus­toa ja pitää tilas­sa omaa urku­har­moo­nia. Ran­ta­poh­jan jutus­ta voi pää­tel­lä, että Nui­ja­mie­het oli jo suun­ni­tel­lut Vesai­sen­lin­nan kun­nos­tus­ta. Ennen sitä oli kui­ten­kin tar­koi­tus raken­taa Nui­ja­mies­ten lava val­miik­si. Vesai­sen­lin­nas­ta muo­dos­tui myö­hem­min Nui­ja­mies­ten yllä­pi­tä­mä talvitanssipaikka. 

Luo­vu­tus­ti­lai­suu­des­sa oli puhut­tu myös uudes­ta nuo­ri­so- ja urhei­lu­ta­los­ta. Sii­tä oli laa­ti­nut alus­ta­via las­kel­mia pitä­jä­neu­vos Jus­si Virk­ku­nen.

Vuon­na 1972 Yli­kii­min­gin maa­mies­seu­raa joh­ti Saka­ri Hut­tu-Hil­tu­nen ja Nui­ja­mie­hiä Rei­no Pel­ko­nen.