Rae­kuu­ro tuho­si omai­suut­ta ja kas­vil­li­suut­ta Nuo­rit­tal­la — “Kuin sota oli­si syttynyt”

Yli­kii­min­gin Nuo­rit­tal­la yllä­tyt­tiin tors­taiyö­nä rajus­ta rae­kuu­ros­ta. Yli­kii­min­gis­sä asu­va Eeva-Maria Park­ki­nen herä­si yöl­lä puo­li kah­den­tois­ta aikaan, kun rakeet alkoi­vat takoa talon peltikattoa.

– Rae­kuu­ro tuli kuin sala­ma kirk­kaal­ta tai­vaal­ta. Kuu­ro oli jär­kyt­tä­vän voi­ma­kas: kun rakeet jyli­si­vät kat­toon niin kuu­los­ti sil­tä, kuin sota oli­si syt­ty­nyt, Park­ki­nen kertoo.

Park­ki­sen mukaan kuu­ro kes­ti arviol­ta kym­me­nen minuut­tia. Tai­vaal­ta tul­leet rakeet oli­vat kui­ten­kin suu­ria, hal­kai­si­jal­taan 2–4 sent­ti­met­riä, ja Park­ki­sen pihal­la oli var­joi­sis­sa pai­kois­sa jäi­siä rakei­ta jäl­jel­lä vie­lä perjantainakin.

Suu­ret, rajul­la voi­mal­la sata­neet rakeet sai­vat aikaan myös tuho­ja. Park­ki­nen ker­too, että hänen per­heen­sä auto­jen maa­li­pin­taan tuli rakei­den voi­mas­ta vau­rioi­ta, ja kone­pel­tei­hin jopa lom­mo­ja. Park­ki­sen naa­pu­reil­ta tuhou­tui kana­lan kat­toa ja rik­koon­tui kas­vi­huo­neen lase­ja. Myös sekä hänen oman­sa että naa­pu­rei­den piha­pyk­ki­na­ruil­la ollet pyyk­ki­po­jat sär­kyi­vät rakei­den voimasta.

– Myös kas­vil­li­suus on kär­si­nyt, ja män­nyis­tä ja kuusis­ta ovat kävyt ja kuusen­ker­kät tul­leet rakei­den muka­na alas. Meil­lä rapar­pe­rien ja vadel­mien leh­det ovat repey­ty­neet ja vii­ni­mar­jat men­neet myös. Kas­vi­maat ja kukat­kin meni­vät. On hyvin surul­li­sen näköi­nen mai­se­ma täl­lä het­kel­lä, kom­men­toi Park­ki­nen perjantaina.

Park­ki­nen arvioi kuu­ron olleen hyvin pie­ni ja pai­kal­li­nen, sil­lä esi­mer­kik­si Yli­kii­min­gin kir­kol­la ei oltu havait­tu rakei­ta. Tark­kaa arvio­ta rae­kuu­ron laa­juu­des­ta ei kui­ten­kaan ole.

Eeva-Maria Park­ki­nen kuva­si rae­kuu­ron jät­tä­mät jäl­jet kotipihaltaan.