Oulun tuore kaupunginjohtaja Seppo Määttä sai kuulla kesäkiertueensa aluksi ylikiiminkiläisten ja yli-iiläisten mielen päällä olevia asioita sekä tutustua asukkaiden elämänmenoon ja ajatuksiin tulevasta.
– Haluan tulla asukkaiden kanssa tutuksi puolin ja toisin. Kaupungintalolta ei oikein näe tänne, joten siksi halusin lähteä kiertämään Oulua, Määttä sanoo.
Ylikiimingissä puhuttivat Kiiminkijoki ja sen palauttaminen lohijoeksi, Viinivaaran varavesihanke, joukkoliikenne, asukastuvan kohtalo ja uuden kirjastorakennuksen suunnitelmat. Keskusteluun nousivat myös paikalliset tapahtumat ja kaupungin niille antama tuki, Oulun kaupungin ja Pohteen antamien palveluiden väheneminen sekä kaupungin kaavoituspolitiikka, joka ei tuo Ylikiiminkiin uusia asukkaita.
Seppo Määttä lupasi ylikiiminkiläisille selvitellä kaupungin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia muun muassa entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen tarkoitettujen JTF-rahojen hakuun ja hankkeiden toteuttamiseen sekä palveluliikenteen laajenemismahdollisuuksia.
Kulttuuripääkaupunkivuodesta Oulun kulttuurisäätiön hallituksessakin istuva Seppo Määttä toivoo koko laajan Oulun ja pohjoisen alueen yhteistä ponnistusta, jossa myös esimerkiksi Ylikiiminki on mukana.
– On arvokasta, että Oulu2026 laajenee muuallekin kuin ydinkeskustaan, Määttä toteaa.
Yli-Iissä kaupunginjohtajan erityisavustaja Karri Oikarisen mukaan pinnalle nousivat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka toki ovat nyt Pohteen vastuulla.
– Erityisesti hammashoidon lähtö Yli-Iistä oli esillä monessa puheenvuorossa. Koululaisten hammashuolto aiheuttaa huolta. Pyydettiin, josko kaupunki voisi yhdyspinnassa Pohteen kanssa edistää Yli-Iin sotepalveluiden tarjoamista esimerkiksi päivän, kaksi viikossa tapahtuvana palveluna tai kiertävänä, Oikarinen kertoo.
Puhetta riitti myös Kierikkikeskuksen tulevaisuudesta, lasten harrastusmahdollisuuksien parantamisesta, uuden uimahallin sijoittamisesta Linnanmaalle, vaikka sitä olisi toivottu Kiiminkiin sekä jakkukyläläisten onnistuneesta liittymisestä Iihin.
– Kyllä puheissa oli vielä myös kuntaliitos, ja se, että annetut lupaukset eivät toteutuneet. Toki todettiin, että Yli-Iin kunnan tilanne oli silloin taloudellisesti vaikea ja liitos tapahtui pakon edessä, Oikarinen sanoo.
Sekä Yli-Iissä että Ylikiimingissä tapahtumien henki oli positiivinen ja paikallisen musiikin siivittämä. Molemmissa nousi esille se, että alueilla on mukavaa asua, koska luonto on lähellä ja elinympäristö rauhallinen. Yli-Iissä todettiin lopuksi, että Yli-Iissä on voimaa. Ylikiimingissä kaupunginjohtajalle korostettiin erityisesti alueen voimakasta talkooperinnettä sekä sen säilyttämisen tärkeyttä.
– Ylikiiminkiläinen on sellainen, että minkä lupaa, sen myös tekee, ja toisia autetaan pyyteettömästi, tiivisti Siru Kallio-Hietikko ylikiiminkiläisyyden ytimen.