Ala­py­kyn tila tuplaa jäl­leen tuo­tan­ton­sa – Koti­mai­sen mai­don­tuo­tan­non säi­lyt­tä­mi­nen vaa­ti­si nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti enem­män investointeja

Suomen maidontuotannosta poistuu vuosittain jopa 10 000 lehmää. Ylikiiminkiläisellä Alapykyn tilalla lehmien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Jesse Pyky haluaa kehittää tilan toimintaa ja tulla todella hyväksi siinä, mitä tekee. Kuvat: Teea TunturiSuomen maidontuotannosta poistuu vuosittain jopa 10 000 lehmää. Ylikiiminkiläisellä Alapykyn tilalla lehmien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Jesse Pyky haluaa kehittää tilan toimintaa ja tulla todella hyväksi siinä, mitä tekee. Kuvat: Teea Tunturi

Jes­se Pyky on luot­san­nut Ala­py­kyn suku­ti­laa Yli­kii­min­gin Karah­kan kyläs­sä noin kym­me­nen vuo­den ajan. Tuo­na aika­na tila on kehit­ty­nyt vauh­dil­la. Tila on vuo­des­ta 2021 läh­tien tuplan­nut tuo­tan­ton­sa, ja tänä vuon­na se tupla­taan uudel­leen. Myös pel­to­pin­ta-ala on rajus­sa kas­vus­sa. Ensi kesä­nä Ala­py­kyn tila vil­je­lee liki 300 heh­taa­ria peltomaata.

Lyp­sy­leh­miä tilal­la on täl­lä het­kel­lä noin 140, mut­ta kevääl­lä raken­tu­maan alka­van uuden pihat­to­na­ve­tan myö­tä lyp­sä­vien mää­rä kas­vaa noin 300:een. Tilan leh­miä on omal­la ton­til­la sijait­se­van nave­tan lisäk­si myös vuo­kra­na­ve­tas­sa Kii­min­gin puo­lel­la. Tilan nuor­kar­ja, noin 150 pää­tä, kas­vaa yhteis­työ­kump­pa­nin tilois­sa Muhok­sel­la. Uusi, kah­den lyp­sy­ro­bo­tin navet­ta raken­ne­taan noin kilo­met­rin pää­hän nykyi­ses­tä tilakeskuksesta.

– Tie­ten­kin oli­si käte­väm­pää, jos kaik­ki oli­si täs­sä samas­sa tila­kes­kuk­ses­sa, mut­ta nyt on pitä­nyt toi­mia näin, jot­ta toi­min­taa on saa­tu kehi­tet­tyä, Pyky toteaa.

Ala­py­kynt tilal­la on val­mis­tel­tu noin kol­men mil­joo­nan euron koko­nai­sin­ves­toin­tia jo kym­me­nen vuot­ta. Alku­jaan inves­toin­ti lyk­käy­tyi Kri­min val­tauk­sen romah­du­tet­tua mai­don hin­nan. Sen jäl­keen vas­taan tuli koro­na, jon­ka seu­rauk­se­na tilal­li­sen piti teh­dä monen­lai­sia töi­tä, jot­ta voi­mak­kais­ta talou­del­li­sis­ta haas­teis­ta sel­vit­tiin. Myös met­sä­ka­toa­se­tuk­sen tul­kin­ta mut­ki­neen vii­väs­tyt­ti investointia.

– Ala on muut­tu­nut tänä aika­na pal­jon. Ennus­tet­ta­vuus on hei­ken­ty­nyt ja hin­nat heit­te­le­vät. Tämä on pää­oma­val­tai­sel­la alal­la han­ka­laa, Jes­se Pyky sanoo.

Vii­mein vuo­den 2023 tou­ko­kuus­sa aloi­tet­tiin uuden nave­tan toi­min­nal­li­nen suun­nit­te­lu ja inves­toin­ti­po­lun raken­ta­mi­nen. Nyt han­ke on eden­nyt sii­hen pis­tee­seen, että sil­le on myön­net­ty lupa ja rahoi­tus. Raken­ta­mi­nen pää­see alka­maan heti lumien sulettua.

Navet­tain­ves­toin­nit ovat Suo­mes­sa olleet vii­me vuo­si­na aiem­paa vähäi­sem­piä, mikä on joh­tu­nut muun muas­sa maa­ta­lou­den kus­tan­nus­ten nousus­ta. Vii­me vuon­na navet­tain­ves­toin­tien mää­rä kui­ten­kin kas­voi ja nii­hin myön­net­tiin avus­tus­ta kak­sin­ker­tai­nen mää­rä vuo­teen 2023 verrattuna.

ELY-kes­kuk­set myön­si­vät lyp­sy­kar­ja­na­vet­to­jen inves­toin­tei­hin avus­tus­ta 28,5 mil­joo­naa euroa.

–Täl­lä het­kel­lä mai­to­ti­lo­jen inves­toin­nit eivät kui­ten­kaan kor­vaa lopet­ta­vil­ta mai­to­ti­loil­ta pois­tu­via lyp­sy­leh­mä­paik­ko­ja. Vii­me vuo­den lyp­sy­leh­mä­paik­ko­jen lisäys inves­toin­tien myö­tä on vain noin 3000 paik­kaa, kun samaan aikaan lopet­ta­vien tilo­jen muka­na mai­don­tuo­tan­nos­ta pois­tuu noin 10 000 leh­mää vuo­des­sa, ker­too eri­tyis­asian­tun­ti­ja Aulis Kuuse­la Ruokavirastosta.

Inves­toi­vat tilat eivät siis lisää tuo­tan­toa yhtä pal­jon kuin mitä lopet­ta­vien tilo­jen tuo­tan­to on.

–Jot­ta mai­don­tuo­tan­to Suo­mes­sa ei las­ki­si, oli­si inves­toin­te­ja teh­tä­vä nykyi­seen näh­den kak­sin­ker­tai­nen mää­rä vuo­sit­tain, Kuuse­la arvioi.

Lyp­sy­kar­ja­ti­lat ovat myös Ran­ta­poh­jan alu­eel­la hupe­ne­mas­sa vuo­si vuo­del­ta. Täl­lä het­kel­lä Jes­se Pykyn mukaan esi­mer­kik­si Yli­kii­min­gis­sä on 5–6 mai­to­ti­laa, kun aiem­min puhut­tiin kym­me­nis­tä ellei sadois­ta­kin tilos­ta. Sama kos­kee muun muas­sa Yli-Iin aluetta.

Myös tilo­jen raken­ne on Proagrian mukaan vii­me vuo­sien aika­na muut­tu­nut siten, että suu­rin osa mai­dos­ta tuo­te­taan jo nyt robottinavetoissa.

Oma innok­kuus ja roh­keus työs­ken­nel­lä ja inves­toi­da lyp­sy­kar­ja­ta­lou­teen joh­tuu Jes­se Pykyn mukaan sii­tä, että hän halu­aa kehit­tää pian 400-vuo­ti­sen tilan toimintaa.

– En halua tyy­tyä sii­hen, mitä on, vaan kehit­tyä ja tul­la todel­la hyväk­si sii­nä, mitä teen. On älyt­tö­män mie­len­kiin­tois­ta, kun saam­me kehi­tys­tä aikaan ja toi­min­ta muut­tuu. Ei tämä ole ihan help­po laji.

Ala­py­kyn tilal­la työs­ken­te­lee isän­nän lisäk­si nel­jä työn­te­ki­jää. Vai­mo Tii­na pyö­rit­tää kak­si­lap­si­sen per­heen arkea ja työs­ken­te­lee aina­kin tois­tai­sek­si koko­naan tilan ulko­puo­lel­la. Toi­mi­va työ­po­ruk­ka on Jes­se Pykyn mukaan avain sii­hen, että koko­nai­suus pyö­rii tehokkaasti.

Maa­ti­lat ovat vii­me vuo­si­na inves­toi­neet mer­kit­tä­väs­ti myös ener­gian­tuo­tan­toon ja ‑sääs­töön. Kai­ken kaik­ki­aan ELY-kes­kuk­set rahoit­ti­vat maa­ti­lo­jen 607 ener­giain­ves­toin­tia vii­me vuon­na yhteen­sä noin 29 mil­joo­nal­la eurol­la. Tilat ovat inves­toi­neet var­sin­kin aurin­ko­pa­nee­lei­hin ja hake­läm­pö­kes­kuk­siin sekä esi­mer­kik­si led-valais­tuk­seen. Sen sijaan maa­ti­lo­jen bio­kaa­su­lai­to­sin­ves­toin­te­ja ei ole pari­na vii­me vuon­na tuet­tu lainkaan.

Ala­py­kyn tila on teh­nyt mui­den maa­ti­lo­jen tavoin myös ener­giain­ves­toin­te­ja. Tilal­la on käy­tös­sä aurin­ko­pa­nee­lei­ta, joi­ta myös uudel­le nave­tal­le tulee.

– Ne mak­sa­vat itsen­sä takai­sin koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa takai­sin, sil­lä säh­kön­ku­lu­tus pysyy mel­ko tasai­se­na vuo­de­na­jas­ta riip­pu­mat­ta, Pyky toteaa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.