Väl­ke ja mai­se­ma­vai­ku­tuk­set puhut­ti­vat Yli-Iissä

Tiis­tai-ilta­na Kie­rik­ki­kes­kuk­sen adi­to­rios­sa oli mah­dol­lis­ta pääs­tä kuu­le­maan vireil­lä ole­van Iso Pih­la­ja­suon tuu­li­voi­ma­hank­keen ete­ne­mi­ses­tä. Ylei­söl­le esi­tel­tiin tilai­suu­des­sa tuu­li­voi­ma­puis­ton kaa­va­suun­ni­tel­ma sekä läpi­käy­tiin hank­keen YVA- eli ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arviointiselostus.

Ylei­sö­ti­lai­suus ei saa­nut osak­seen var­si­nais­ta ylei­sö­ryn­täys­tä, mut­ta pai­kal­la ollei­ta tuu­li­voi­ma­hank­keen val­mis­te­lu ja ete­ne­mi­nen kiin­nos­ti­vat kovas­ti. Han­ket­ta esit­te­le­mäs­sä ja ylei­sön kysy­myk­siin vas­taa­mas­sa oli­vat Oulun kau­pun­gin yleis­kaa­va­suun­nit­te­li­jat Mat­ti Kont­ti­nen ja Jarmo Poh­jo­la, Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen ympä­ris­tö­asian­tun­ti­ja Timo Lei­kas, han­ke­vas­taa­vat Jaak­ko Lep­pi­nen ja Olli-Pek­ka Neva­lai­nen, sekä FCG:n Lei­la Väy­ry­nen ja Eri­ka Brusi­la.

Iso Pih­la­ja­suon ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­ti­se­los­tus oltiin toteu­tet­tu käyt­täen tuu­li­voi­ma­loi­ta, joi­den koko­nais­kor­keus yltää 300 met­riin. Näin suu­ria voi­ma­loi­ta ei kui­ten­kaan kon­sult­ti Lei­la Väy­ry­sen mukaan ole vie­lä mis­sään käytössä.

– Sel­vi­tyk­ses­sä pyrim­me arvioi­maan mah­dol­li­sim­man suur­ten voi­ma­loi­den vai­ku­tuk­sia jo täs­sä vai­hees­sa, ettei­vät voi­ma­loi­den vai­ku­tuk­set oli­si raken­ta­mi­sen jäl­keen suu­rem­pia kuin arvios­sa, selit­ti Väyrynen.

Iso Pih­la­ja­suon han­kea­lue on pää­osin met­sä­ta­lous-aluet­ta ja soi­ta. Alue sijoit­tuu aivan suun­ni­tel­lun Pah­ka­kos­ken tuu­li­voi­ma­puis­ton vie­res­sä, ja Iso Pih­la­ja­suon tuu­li­voi­ma­loi­den säh­kön­siir­to onkin tar­koi­tus toteut­taa Pah­ka­kos­ken alu­een kautta.

Iso Pih­la­ja­suon han­kea­lu­eel­le ei Väy­ry­sen mukaan sijoi­tu Natu­ra-aluei­ta. Lähin Natu­ra-alue, Hir­vi­suo, on lähim­mil­lään 1,3 kilo­met­rin etäi­syy­del­lä tuu­li­voi­ma­lois­ta. Alu­een itä­osaan sijoit­tuu Iijoen vesis­tön kes­ki- ja ylä­osan kos­kien­suo­je­lu­lail­la suo­jel­tu alue. Han­kea­lu­eel­la ei ole poh­ja­ve­sia­luei­ta. Alu­een läpi kul­kee kui­ten­kin Iijo­keen ja sen myö­tä perä­me­reen las­ke­va Nauruanoja.

Alu­eel­la ei olla havait­tu vii­ta­sam­ma­koi­ta, lepa­koi­ta tai sauk­ko­ja. Met­säs­tä­jien haas­tat­te­lu­jen perus­teel­la Nau­rua­no­jas­sa on kui­ten­kin näh­ty yksit­täi­siä sauk­ko­ja, ja alu­eel­la on teh­ty myös suur­pe­to­ha­vain­to­ja. Han­kea­lue on osin riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sien aluet­ta sekä val­tion hir­via­luet­ta. Väy­ry­sen mukaan met­säs­tys­käyt­tö voi jat­kua alu­eel­la nor­maa­lis­ti tuu­li­voi­ma­loi­den raken­nus­vai­heen jälkeen.

Iso Pih­la­ja­suon han­kea­lue on kes­kel­lä Kii­min­gin palis­kun­nan poh­jois­osan paras­ta poro­jen kesä­lai­dun­ta ja laa­jaa kevät­lai­dun­ta. Han­kea­lu­eel­la on myös kak­si vasan­mer­kin­tään käy­tet­tyä kiin­te­ää ero­tusai­taa. Väy­ry­sen mukaan han­ke­toi­mi­ja on käy­nyt palis­kun­nan kans­sa neu­vot­te­lu­ja. Lai­dun­me­ne­tyk­set on arvioi­tu vähäisiksi.

Han­kea­lu­ees­ta 20 kilo­met­rin etäi­syy­del­lä sijait­see muu­ta­mia maa­kun­nal­li­ses­ti arvok­kai­ta raken­ne­tun kult­tuu­riym­pä­ris­tön koh­tei­ta. Vir­kis­tys­mai­se­mis­ta suu­rim­man muu­tok­sen tuu­li­voi­ma­loi­den myö­tä koki­si­vat Kie­rik­ki­kes­kuk­sen ran­nas­ta näky­vä met­sä­mai­se­ma sekä Hir­vi­suon mai­se­ma. Havain­ne­ku­vis­ta näkyy, miten sekä Pah­ka­kos­ken että iso Pih­la­ja­suon tuu­li­voi­ma­lat näkyi­si­vät toteu­tues­saan Kie­ri­kin kivi­kau­den kylään vastarannalta.

Etäyh­tey­del­lä tilai­suut­ta seu­ran­nut ylei­sön jäsen huo­les­tui kovas­ti voi­ma­loi­den vai­ku­tuk­ses­ta kivi­kau­den kylän autent­ti­seen tunnelmaan.

– Voi­ma­lat ovat mai­se­mas­sa erit­täin häi­rit­se­viä, samoin niis­tä vilk­ku­vat punai­set valot eten­kin yöl­lä, ylei­sös­tä kommentoitiin.

Lei­la Väy­ry­nen tote­aa, että Kivi­kau­den kylän tun­nel­ma toki voi muut­tua voi­ma­loi­den nous­tes­sa mai­se­maan. Hän kui­ten­kin muis­tut­taa, että Pah­ka­kos­ken voi­ma­lat, jot­ka havain­ne­mai­se­mas­sa­kin näky­vät, ovat jo rakenteilla.

– Tuu­li­voi­ma­loi­den valot tosi­aan häi­rit­se­vät monia enem­män kuin itse voi­ma­lat, mut­ta nykyi­sen lain voi­mas­sa nii­hin ei voi vai­kut­taa. Len­no­nes­to­va­lot on olta­va voi­ma­lois­sa, Väy­ry­nen sanoo.

Ylei­sö halusi tie­tää myös, onko mai­se­mien havain­ne­ku­vis­sa otet­tu huo­mioon mah­dol­li­suut­ta, että tuu­li­voi­ma­loi­ta osin mai­se­mas­ta peit­tä­vät met­sät voi­daan haka­ta lähivuosina.

– Met­sä­ta­lous­toi­met ovat aina maa­no­mis­ta­jis­ta riip­pu­vai­sia, joten on lähes­tul­koon mah­do­ton­ta ennus­taa lähi­vuo­si­na tapah­tu­via toi­mia. Olem­me sik­si tar­kas­tel­leet nyky­ti­lan­teen mukaan tätä mai­se­maa, Väy­ry­nen kertoo.

Hank­keen melu- ja var­jos­tus­mal­lin­nuk­set on toteu­tet­tu niin, että niis­sä tar­kas­tel­laan sekä Pah­ka­kos­ken että Iso Pih­la­ja­suon voi­ma­loi­den yhteis­vai­ku­tuk­sia. Han­kea­luet­ta lähim­mät vaki­tui­ses­sa asuin­käy­tös­sä ole­vat raken­nuk­set sijoit­tu­vat noin 1,8 kilo­met­rin etäi­syy­del­le suun­ni­tel­luis­ta voimaloista.

Var­jos­tus­mal­lin­nus, jos­sa alu­een puus­toa ei ole huo­mioi­tu, arvioi yli kah­dek­san tun­nin vuo­sit­tais­ta var­jo­väl­ket­tä kah­del­le loma­ra­ken­nuk­sel­le ja kol­mel­le asuin­ra­ken­nuk­sel­le. Kun puus­to ote­taan arvioon mukaan, arvioi­daan väl­ke- ja var­jos­tus­vai­ku­tuk­sia koh­dis­tu­van ainoas­taan yhdel­le asuin­ra­ken­nuk­sel­le alle kym­me­nen tun­nin ver­ran vuodessa.

Ylei­sö tie­dus­te­li, ovat­ko väl­ke- ja var­jos­tus­vai­ku­tuk­set jol­la­kin taval­la kor­vauk­sen alai­sia. Väy­ry­nen ker­too, että välk­keel­le ei ole lais­sa mää­ri­tel­ty mitään raja-arvo­ja, joten myös­kään kor­vaus­vel­vol­li­suut­ta ei ole.

– Lie­ven­tä­vi­nä toi­mi­na root­to­rin kul­maa voi­daan sää­tää nii­nä päi­vi­nä, kun väl­ket­tä esiin­tyy eni­ten, jot­ta sitä saa­daan vähennettyä.

Tilai­suu­den lopus­sa pui­tiin vie­lä tuu­li­voi­ma­loi­den pur­kua ja kier­rä­tys­tä nii­den elin­kaa­ren tul­tua pää­tök­seen­sä. Han­ke­vas­taa­va Jaak­ko Lep­pi­nen tote­si, että voi­ma­lan pur­ka­mi­nen on tuu­li­voi­mayh­tiön vas­tuul­la. Sen sijaan maa­pe­räs­sä ole­vien beto­ni- ja rau­ta­pe­rus­tus­ten pois­ta­mi­ses­ta tai ennal­lis­ta­mi­ses­ta ei ole vie­lä sel­ke­ää ohjeistusta.

– Uskon, että asiat tar­ken­tu­vat vie­lä tule­vai­suu­des­sa ja pur­ku­toi­miin sadaan lisää lain­sää­dän­töä tuke­si, Lep­pi­nen lausui.