Luo­pu­mi­sen mei­nin­ki huo­let­taa pit­kän lin­jan maanviljelijää

Koti­mai­sen ruu­an­tuo­tan­non tär­keys on koros­tu­nut vii­me viik­koi­na Ukrai­nas­sa käy­tä­vän sodan seu­raus­ten vuok­si. Huol­to­var­muu­den tur­vaa­mi­seen on herät­ty samaan aikaan, kun maa­ta­lou­den kus­tan­nuk­set ovat nous­seet ja saa­ta­vuus hei­ken­ty­nyt. Yli-iiläi­nen maan­vil­je­li­jä Ari Kan­nia­la on huo­lis­saan kol­le­goi­den­sa kes­kuu­des­sa leviä­väs­tä luo­pu­mi­sen meiningistä.

– Monel­la tun­tuu nyt usko lop­pu­van. Vaik­ka maa­us­koa oli­si, ei se auta, jos eurot ovat lopus­sa. Nyt monel­la tilal­la kyn­nys lopet­taa on entis­tä matalampi.

Kan­nia­la ker­too, että monet vil­je­li­jät on ajet­tu tilan­tee­seen, jos­sa he miet­ti­vät jät­tä­vät­kö kevät­kyl­vöt tekemättä.

– Moni sanoo, ettei omak­si tap­piok­seen kan­na­ta kyl­vää, kun kus­tan­nuk­set ovat niin suu­ret. Jos täl­lai­nen mie­lia­la yleis­tyy, niin ensi syk­sy­nä me vas­ta pulas­sa olem­me. Kyl­lä nyt oli­si kaik­ki sie­me­net lai­tet­ta­va maa­han ja toi­vot­ta­va, että niis­tä tulee satoa. Joten­kin on jär­jes­tyt­tä­vä, että tuot­ta­jat saa­vat apu­lan­nat, polt­toai­neet ja muut kulun­sa maksettua.

Pit­kään on ollut puhet­ta, ettei elin­tar­vik­kei­den hin­to­jen nousu näy tuot­ta­jien kuk­ka­ros­sa. Tuot­ta­jien toi­veis­sa onkin, että nous­sei­ta tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia voi­tai­siin vii­mein siir­tää tuottajahintaan.

– Tuot­ta­jil­le­han oli­si aivan sama, mitä esi­mer­kik­si ener­gia, polt­toai­ne tai lan­noi­te mak­saa, kun­han kus­tan­nuk­set voi­si siir­tää tuot­ta­ja­hin­taan. Nyt kau­pal­la on niin pit­kät sopi­muk­set­kin, ettei se ihan nopeas­ti käy.

Lap­suu­des­taan Kan­nia­la muis­taa kam­pan­joi­ta, jois­sa keho­tet­tiin suo­si­maan suo­ma­lais­ta. Hän toi­voo, että van­ha slo­gan “Suo­si suo­ma­lais­ta, käy­tä koti­mais­ta” oli­si edel­leen kaik­kien ohjenuorana.

– Eikä se tar­koi­ta yksin ruo­kaa, vaan samal­la taval­la vaik­ka­pa vaat­tei­ta ja ken­kiä. Kulut­ta­jil­ta pitäi­si löy­tyä nykyis­tä enem­män isänmaallisuutta.

Kan­nia­la ei kui­ten­kaan syy­tä yksis­tään kulut­ta­jia ulko­maa­lai­siin tuot­tei­siin lip­su­mi­ses­ta. Kau­pas­sa suo­ma­lai­set tuot­teet ovat samas­sa rivis­sä ulko­mail­ta tuo­tu­jen hal­pa­tuot­tei­den kans­sa, ja tuot­teen alku­pe­rän sel­vit­tä­mi­nen voi olla työlästä.

– Huo­no­nä­köi­se­nä on itsel­lä­kin mones­ti kau­pas­sa han­ka­la tut­kia, mis­sä tuo­te on valmistettu.

Kan­nia­la muis­tut­taa, että Suo­mes­sa hin­to­ja nos­ta­vat myös kor­keat tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ja kor­kea vaatimustaso.

– Suo­mes­sa on niin kal­lis jär­jes­tel­mä, ettei tääl­lä voi teh­dä mitään hal­val­la. Sil­loin on sel­vää, että tuo­tan­to siir­tyy hal­vem­man tuo­tan­non maa­han. Esi­mer­kik­si elin­tar­vik­keil­la on erit­täin kor­kea vaa­ti­mus­ta­so ympä­ris­töys­tä­väl­li­sel­le tuo­tan­nol­le. Toi­ses­sa maas­sa vaa­ti­muk­set saman tuot­teen tuo­tan­toon voi­vat olla ihan eri­lai­set ja siten halvemmat.

Sodas­ta aiheu­tu­neet ongel­mat tuli­vat huo­noon sau­maan. Vii­me vuo­si oli Suo­mes­sa vai­kea kato­vuo­si, jon­ka takia varas­tois­sa on vil­jaa taval­lis­ta vähem­män. 60-vuo­tias Ari Kan­nia­la on vai­mon­sa Mai­jan kans­sa ehti­nyt näh­dä monen­lai­sia aiko­ja yli 40-vuo­ti­sel­la ural­laan tan­ni­la­lai­sel­la lyp­sy­kar­ja­ti­lal­la. Osto­vil­jan varas­sa ole­val­la tilal­la on totut­tu käyt­tä­mään koti­mais­ta viljaa.

– Kato­vuo­sia on ollut aiem­min­kin, mut­ta sil­loin vil­jaa on tuo­tu muu­al­ta. Nyt tilan­ne on toi­nen, kun se on Euroo­pan- ja osit­tain maailmanlaajuinen.

Pel­ler­von talous­tut­ki­mus PTT:n tuo­rees­sa ennus­tees­sa sodan vai­ku­tus­ten arvioi­daan ulot­tu­van usei­den vuo­sien ajal­le maailmanlaajuisesti.

– Suo­men maa­ta­lou­den kan­nal­ta suu­rin epä­var­muus ajoit­tuu täl­lä het­kel­lä vuo­teen 2023. Ris­ki­nä on vil­je­li­jöi­den mak­su­val­miu­den heik­ke­ne­mi­nen, tuo­tan­non vähen­tä­mi­nen tai lopet­ta­mi­nen maa­ti­loil­la, ja elin­tar­vi­keo­ma­va­rai­suu­den heik­ke­ne­mi­nen. Monil­la tiloil­la ei ole talous­pus­ku­rei­ta, jot­ka aut­tai­si­vat pahim­man yli, sanoo van­hem­pi maa­ta­lous­e­ko­no­mis­ti Päi­vi Kuja­la.

PTT:n ennus­tees­sa tode­taan, että Suo­mes­sa ja Euroo­pas­sa ruo­ka ei lopu, mut­ta glo­baa­lis­ti krii­si voi aiheut­taa ruo­ka­pu­laa ja levot­to­muuk­sia esi­mer­kik­si Lähi-idäs­sä ja Pohjois-Afrikassa.

Varau­tu­mi­sen minis­te­ri­työ­ryh­mä päät­ti vii­me vii­kol­la toi­mis­ta maa­ta­lou­den huol­to­var­muu­den tur­vaa­mi­sek­si. Koti­mai­sen ruu­an­tuo­tan­non tuke­mi­sek­si osoi­te­taan yhteen­sä noin 300 mil­joo­naa euroa. Koko­nai­suu­den luva­taan sisäl­tä­vän nopea­vai­kut­tei­sia tuki­muo­to­ja maa­ti­lo­jen mak­su­val­miu­den tuke­mi­sek­si. Nii­den lisäk­si luvas­sa on toi­mia, joil­la vauh­di­te­taan ener­giao­ma­va­rai­suu­den kas­vat­ta­mis­ta ja siir­ty­mää pois fos­sii­li­sis­ta luonnonvaroista.

Varau­tu­mi­sen minis­te­ri­työ­ryh­mä lin­ja­si kulu­val­le vuo­del­le lisä­tu­kea esi­mer­kik­si kan­sal­li­seen luon­non­hait­ta­kor­vauk­seen, sika- ja sii­pi­kar­ja­ta­lou­teen, kas­vi­huo­ne­tuo­tan­nol­le, puu­tar­ha­tuot­tei­den varas­toin­tiin, poro­ta­lou­teen ja kala­ta­lou­teen, EU:n krii­si­tu­keen ja sen täy­den­tä­mi­seen sekä ener­gia­ve­ro­jen vuo­den 2021 palau­tuk­sen lisäämiseen.

Ari Kan­nia­la tote­aa, että koti­mai­seen ruu­an­tuo­tan­non tuke­mi­seen osoi­tet­tu sum­ma kuu­los­taa isol­ta, mut­ta jaka­jia­kin on paljon.

– Käsi ojos­sa alkaa olla jo aika pal­jon porukkaa.