Kou­lu­päi­vät ja nuor­ten uupu­mus — oli­si­ko aika muutokselle?

Olet­ko kos­kaan jou­tu­nut läh­te­mään suo­raan kou­lus­ta har­ras­tuk­siin? Olet­ko kos­kaan jou­tu­nut jät­tä­mään läk­sy­jä tai kokei­siin har­joit­te­lua myö­hään illal­le, kos­ka kou­lun jäl­keen ei ole ollut aikaa mui­den har­ras­tus­ten tai meno­jen takia? Kun käy tal­lil­la vii­te­nä päi­vä­nä vii­kos­sa ja samal­la yrit­tää panos­taa kou­lun­käyn­tiin, on aika välil­lä hyvin­kin tiukalla.

Mie­les­tä­ni kou­lu­päi­vät ovat lii­an pit­kiä. Nuor­ten jak­sa­mi­nen on yleen­sä­kin val­miik­si heik­koa, mitä ei auta kuu­den tai jopa seit­se­män tun­nin kou­lu­päi­vät ja sii­hen pääl­le vie­lä mel­kein kai­kis­ta aineis­ta tule­vat läk­syt. Toki ymmär­rän, että myö­hem­min täy­tyy käy­dä töis­sä ja työ­päi­vät ovat pitem­piä kuin mei­dän kou­lu­päi­väm­me ja mei­tä yri­te­tään val­mis­taa sii­hen, mut­ta eikö sitä voi­si teh­dä vaik­ka jat­ko-opin­nois­sa, kesä­töis­sä tai työharjoitteluissa?

Uskal­lan väit­tää, että jos kou­lu­päi­viä lyhen­net­täi­siin edes puo­lel­la tun­nil­la tai 45 minuu­til­la, se ei vai­kut­tai­si nega­tii­vi­ses­ti mei­dän oppi­mi­seem­me, vaan uskon sen jopa edis­tä­vän sitä, sil­lä kou­lu­päi­vän jäl­keen jäi­si aikaa myös teh­dä läk­syt ja levä­tä ennen har­ras­tuk­sia. Kuu­den tun­nin kou­lu­päi­vän ja vii­den tun­nin tal­li­päi­vän jäl­keen on jak­sa­mi­nen usein heik­koa. Sitä haluai­si men­nä suo­raan pesul­le ja nuk­ku­maan, mut­ta ei pys­ty, sil­lä pöy­däl­lä odot­taa kasa läksyjä.

Eikö oli­si aika miet­tiä nuor­ten jak­sa­mis­ta ja ter­veyt­tä? Kun on kou­lus­sa istu­nut kuusi tun­tia, tui­jot­taen näyt­töä ja kuun­nel­len opet­ta­jien vai­vais­ta yri­tys­tä iskos­taa oppe­ja pää­häm­me, ei pal­joa jak­sai­si jat­kaa opis­ke­lu vie­lä koto­na­kin. Mut­ta on pak­ko, sil­lä jos­sain on jos­kus pää­tet­ty, että nume­rot ja kou­lu­me­nes­tys ovat ne, jot­ka vai­kut­ta­vat koko mei­dän lop­pue­lä­määm­me. Ymmär­rän kyl­lä, että meil­lä Suo­mes­sa on oikeas­taan mel­ko hyvä tilan­ne, eivät kou­lu­päi­vät ole esi­mer­kik­si Kii­naan näh­den hur­jan pit­kiä, mut­ta Suo­mea kui­ten­kin mai­nos­te­taan hyvin­voin­ti­val­tio­na. On tut­ki­tus­ti todis­tet­tu, että nuor­ten mie­len­ter­veys- ja jak­sa­mi­son­gel­mat ovat lisään­ty­neet, ja uskon sen liit­ty­vän edes hie­man uuvut­ta­vaan koulunkäyntiin.

Toi­voi­sin­kin, että kou­lu­päi­viä lyhen­net­täi­siin. Sil­lä muis­ta­kaa: nuo­ris­sa on tule­vai­suus ja se tule­vai­suus pila­taan, jos mei­dät hei­te­tään jo nyt uupu­muk­sen kierteeseen.

Yli-Iin kou­lun kahdeksasluokkalainen

Kir­joi­tus jul­kais­taan osa­na Ran­ta­poh­jan ja alu­een kou­lu­jen välis­tä yhteistyötä.