Jo kymmenisen vuotta sitten aloitettu Muistikahvila-toiminta on vuosien mittaan muuttunut useiden eri järjestöjen yhteiseksi Muista hyvinvointisi ‑kiertueeksi, jonka tämänkeväiset vierailut suuntautuivat yhdeksälle Oulun seudun paikkakunnalle aina Raahea ja Pyhäjokea myöten.
Ylikiiminkiin ja Yli-Iihin kiertue rantautui viime viikon keskiviikkona. Kiertueen järjestivät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri, Oulun seudun omaishoitajat, Psoriasis-liiton Vertaistervarit-hanke, Oulun Seudun Muistiyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan Muistiluotsi, Hoivatie sekä Raahen Seudun Omaishoitajat ja Läheiset.
Yli-Iin tapahtumassa jaettiin osallistujille tietoa ja vinkkejä muun muassa aivo- ja sydänterveydestä sekä omaishoitajuudesta. Alustuksia tilaisuudessa pitivät Minna Hernberg Oulun seudun omaishoitajista ja Sami Juutinen Hoivatieltä sekä Marjut Kiviahde ja Ulla Kaikkonen Oulun Seudun Muistiyhdistyksestä. Lisäksi eri toimijat jakoivat tietoa omilla toimintapisteillään ja useisiin hyvinvointimittauksiinkin oli kävijöillä mahdollisuus osallistua.
Minna Hernberg nosti puheenvuorossaan esiin omaishoitotilanteen tunnistamisen.
– Tilanteet syntyvät usein vähitellen, kun läheisen avun tarve lisääntyy niin, etteivät arjen tilanteet enää suju ilman apua. Aluksi voi olla vaikeaa tunnistaa, että kyse on omaishoitotilanteesta. Sitten kun tilanteen tunnistaa, on jo helpompi etsiä tukea ja palveluja sekä läheiselle että itselle.
Hernbergin mukaan merkkejä omaishoitotilanteesta ovat arkisen pärjäämisen ohella perheen vastuunjaon muuttuminen sekä lisääntynyt asiointi esimerkiksi terveydenhuollon palveluissa. Merkittävä seikka on sekin, jos läheinen tarvitsee tilapäishoitoa silloin, kun hoitaja lähtee asioille.
Hernberg kertoi myös Oulun seudun omaishoitajien toiminnasta sekä kannusti ottamaan yhteyttä yhdistykseen aina, kun kysyttävää ilmenee.
– Yhteyttä ottaakseen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen eikä omaishoidontuen saaja, vaan meiltä saa tietoa ja tukea muutoinkin, hän hoksautti sekä muistutti omaishoitajia kiinnittämään huomiota myös omaan jaksamiseen, kuten riittävän yöunen ja vapaa-ajan saamiseen.
Omaishoitoon liittyvästä kotikuntoutuksesta kertoi Hoivatien Sami Juutinen. Hoivatie syntyi puolitoista vuotta sitten, kun Nuorten Ystävät ry ja Oulun Diakonissalaitos yhdistivät palveluliiketoimintansa. Juutisen mukaan Hoivatien käytössä on kotikuntoutusmalli, jonka tavoitteena on hoitoperheen kotona asumisen tukeminen.
– Kotikuntoutusjakso kestää vajaan vuoden ja sisältää kuusi kotikäyntiä, joiden aikana muun muassa suoritetaan yksilöllisesti palveluohjausta sekä kartoitetaan hoitoperheen terveyttä ja kodin ja ympäristön turvallisuutta. Myös elämänhallinnan vahvuuksia ja voimavaroja sekä haasteita pohditaan.
Juutisen mukaan kotikuntoutukseen osallistuneet omaishoitajat ovat kokeneet pärjäävänsä hoidettavan kanssa pidempään kotona, mikä juuri onkin kuntoutuksen tärkein tavoite.
– Juuri turvalliseen ja hyvinvoivaan kotona asumiseen sekä toimintakyvyn ylläpysymiseen tai jopa parantumiseen kuntoutuksella pyritäänkin, Juutinen korosti.
Toistaiseksi Hoivatien kotikuntoutus toimii Oulun kaupungin alueella. Toiminnan laajentamisen koko hyvinvointialueelle Juutinen näkee kyllä tarpeelliseksi, mutta asia ei ole vielä ajankohtainen.
Viimeisenä alustuksensa pitänyt Muistiyhdistyksen Marjut Kiviahde pisti ensimmäiseksi pystyyn pienen taukojumpan, jonka liikkeet vaativat hieman aivotyötäkin. Hän hoksauttikin liikunnan olevan tärkeää muistille ja aivojen terveydelle. Muita tärkeitä tekijöitä ovat aivojen aktivointi, sosiaaliset suhteet, ravitsemus ja nukkuminen.
Mainitsemisen arvoiseksi riskitekijäksi Kiviahde nosti kuulon aleneman, joka koskettaa suurinta osaa ikääntyvistä jossain vaiheessa, ja jonka on hoitamattomana todettu nostavan muistisairauden riskiä.