Virpiniemen erikoinen asumisoikeusasia olisi luultavasti yliopistotasoisen tutkimuksen väärti. Siinä pitäisi selvittää se, kuinka lainsäädäntö ja sen tulkinta virkakunnan piirissä, poliittinen päätöksenteko ja mahdollisesti eri ryhmien edustajien näkemyserot voivat pitää osaa asuinalueen ihmisistä epämääräisessä asumisen tilassa vuosikausia.
Ja tottahan tutkimus pitäisi taustahistorian kuvaamiseksi ulottaa jo Haukiputaan kunnan aikaisiin päätöksiin. Ja mikseipä mukaan voisi ottaa myös asian medianäkyvyyttä. Esimerkiksi Rantapohja kirjoitti asiasta viimeksi tiistaina 23.3.
Ja ovatko edes alueen kiinteistöjen omistajat aivan yksimielisiä kaavoituksen muutostarpeesta – etenkin jos kaavoituksesta koituu omistajille kustannuksia. Joillekin saattaa riittää oikeus vapaa-ajan asumiseen. Ja onko Virpiniemeä koskevalla päätöksenteolla laajempaa merkitystä Oulua tai peräti koko maata koskien?
Ja yleensä ottaen: miksi Suomen kansalainen ei saisi asua vakituisesti vapaa-ajan asunnossaan, jos se kerran on vakituisen asunnon veroinen – ja ehkä laadukkaampikin.
Keskustelu Virpiniemen tilanteesta lämpenee varmasti yhä, kun kuntavaalit lähenevät. Oulun valtuustossa hyväksyttiin viime syksynä perussuomalaisten piiristä tehty aloite edistää alueen kaavoitusta. Keskusta oli liikkeellä jo vuonna 2015, jolloin se teki muistutuksen yleiskaavaan. Muistutukseen saatiin alueen asukkaiden allekirjoituksia kymmenittäin. Muutosta yleiskaavaan ei kuitenkaan tullut.
Asioiden selkiytyminen olisi tietenkin kaikkein tärkeintä Virpiniemessä asuvien ihmisten kannalta. Toivotaan että ratkaisu löytyy lopultakin.