Eilen vietettiin kansallista veteraanipäivää. Sitä on vietetty vuodesta 1987 lähtien sotaveteraanien kunniaksi. 27. huhtikuuta 1945 päättyi Lapin sota, ja samalla Suomen taistelut toisessa maailmansodassa päättyivät.
Talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa menehtyi tai katosi yhteensä yli 90 000 suomalaista sotilasta. Haavoittuneita oli yli kaksinkertainen määrä. Rintamilla oli suurimmillaan noin 600 000 suomalaista sotilasta. Tukijoukoissa oli myös naisia. Taakka oli raskas kantaa pienelle maalle.
Sotiin liittyvät muistopäivät ja ‑juhlat on saatettu jo pitkään kokea hienoiksi, mutta kuitenkin jo rutiininomaisiksi toistuviksi tapahtumiksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siellä jatkuva sota on kuitenkin on nostanut niiden merkityksen uuteen arvoon. Mitä olisi tapahtunut, jos suomalaiset miehet ja naiset eivät olisi jaksaneet ponnistella itsenäisyyden puolesta. Uhraukset olivat suuria. Veteraanien arvostus lienee tällä hetkellä suurimmillaan vuosikymmeniin.
Venäjän hyökkäystä Ukrainaan on verrattu Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen vuonna 1939 eikä varmasti syyttä. Luultavasti Suomi olisi miehitetty, jos vastarinta olisi ollut heikompaa ja jos muu maailma olisi reagoinut Neuvostoliiton pyrkimyksiin vähääkään vaimeammin. Neuvostoliitto aloitti etupiirinsä muodostamisen syksyllä 1939 Puolassa yhteisymmärryksessä Saksan kanssa ennen talvisotaa. Sen jälkeen tarkoitus oli nujertaa pieni Suomi.
Mitä Suomi olisi tehnyt, jos syksyllä 1939 olisi ollut tarjolla mahdollisuus saadaa turvaa läntisestä puolustusliitosta. Olisiko mahdollisuus jätetty käyttämättä.
Nyt näyttää siltä, että Suomen tie käy Natoon. Hakemus voidaan jättää jo lähiviikkojen aikana. Liittoutumisella on kansan tuki.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.