Presidentinvaalit käytiin Suomessa viimeksi vuonna 2018. Tulos oli selvillä jo ensimmäisen äänestyksen jälkeen. Istuva presidentti Sauli Niinistö asettui valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ja putsasi pöydän 62,6 prosentin osuudella äänistä. Silloinkin oli ehdolla vihreistä Pekka Haavisto, joka sai äänistä 12,4 prosenttia. Tämän kertaisissa vaaleissa Haaviston takana on myös valitsijayhdistys.
Tammikuun 2023 vaaleissa on kovasti toisenlainen vaalitilanne kuin vuonna 2018. Istuva presidentti ei ole ehdolla eikä kellään ole siis viran suomaa etumatkaa. Ehdokkaita on yhteensä 9, joten äänet tulevat hajoamaan niin paljon, että suomalaiset saavat äänestää myös vaalien toisella kierroksella.
Kukaan ehdokkaista ei sitä tietenkään myönnä, mutta moni heistä tietää jo varmasti, että heillä ei ole mahdollisuuksia päästä vaalien toiselle kierrokselle saati sitten presidentiksi. Mukana on kuitenkin oltava jo aivan valtakunnallisen näkyvyydenkin takia. Sitä paitsi, millainen puolue haluaa opettaa omia kannattajiaan äänestämään kilpailevan puolueen ehdokasta.
Vaalikamppailu käynnistyy toden teolla vuodenvaihteen jälkeen. Jonkinlaisia irtiottoja voi olla odotettavissa. Seuraamissani vaalikeskusteluissa on esiintynyt kovasti yksimielinen ehdokasjoukko.
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys alkaa olla jo lähellä. Se alkaa kotimaassa 17.1.2024, ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28.1. Näillä näkymin presidentinvaali ratkeaa toisena varsinaisena vaalipäivänä 11. päivä helmikuuta.
Vaaleissa valittu presidentti ryhtyy toimeensa valitsemistaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Hän antaa silloin eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen.