Suomessa on jo muutaman vuoden ajan hämmästelty sitä, että monen alan työnantajat kertovat merkittävästä työvoimapulasta samaan aikaan, kun maassa on suuri määrä työttömiä. Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kirjoitti tiistaina aiheesta ministeriön verkkosivulla. “Miten on mahdollista, että meillä on yhtä aikaa runsas työvoiman kysyntä ja runsas työvoiman tarjonta eikä kumpikaan paine tunnu helpottavan?” hän kysyy.
Pylkkäsen mukaan viime keväänä lyötiin kaikkien aikojen ennätys avointen työpaikkojen määrässä, sillä työpaikkoja oli tarjolla yhtä paljon kuin työttömiä työnhakijoita, kun lasketaan mukaan kaikki kanavat, joitten kautta työntekijöitä haetaan. Samaan aikaan, kun työttömyys on suurta, hipoo Suomen työllisyysaste ennätyksiä. Tosin työttömyys ja työllisyys eivät ole tilastollisesti suoraan verrokkeja.
Työttömiä työnhakijoita oli TE-palveluissa kirjoilla kesäkuussa 264 700. Monelta heistä puuttuu koulutus tai ammattitaito, jota vaaditaan työpaikan saantiin. Pylkkänen kertoo, että TEM:n hankkeessa tehdyn arvion mukaan 140 000 työttömällä on koulutus tai ammattitaito, jolle ei ole enää kysyntää työmarkkinoilla. Pylkkäsen mukaan työttömille pitäisikin antaa mahdollisuus kouluttautua aloille, joilla on työvoimapulaa.
Alivaltiosihteeri ei puutu kommentissaan siihen, minkä laatuisia avoimet työpaikat ovat ja kannattaako työttömän ottaa työpaikka taloudellisesti vastaan. Olisiko työpaikan takia kenties muutettava ja jätettävä nykyinen koti.
Joka tapauksessa Suomi tuhlaa nyt mahdollisuuksiaan. Viime vuonna jäi reippaasti yli 100 000 työsuhdetta solmimatta siksi, että tekijöitä ei löytynyt. Tuokin työ olisi luonut talouskasvua. Yksin julkistakin taloutta työpaikkojen täyttyminen olisi parantanut puolella miljardilla eurolla.