Kuivaniemelle Iihin on odotettavissa kansallisia ja varmasti kansainvälisiäkin vieraita ensi syksynä, mikäli Viinamäkeen tuulivoimaloita rakentava Tuuliwatti saa projektinsa valmiiksi. Viinamäen viittä voimalaa voi nimittäin pitää ihmeenä sillä tavoin, että ne lienevät pohjoisen Euroopan ensimmäiset tuulivoimalat, joitten lavat pyörivät ilman yhteiskunnan tukea.
Me kansalaisethan olemme rahoittaneet tuulivoimarakentamista valtion antaman tuen muodossa. Tuulivoiman rakentajat ovat saaneet tuottamastaan sähköstä niin sanotun takuuhinnan. Valtio on korvannut verorahoilla markkinahinnan ja takuuhinnan välisen erotuksen.
Sinällään tällaista tukemista ei voi pitää tavattomana tilanteessa, jossa valtio haluaa alueelleen uutta teollisuutta. Valtion tuella on sysätty liikkeelle monia teollisuudenaloja niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Ilman valtion tukea tuulivoima tuskin olisi rantautunut Suomeen nykyisellä vauhdilla. Kokonaisuuden taustalla vaikuttavat toki myös ilmastotavoitteet.
Jos Suomeen pystytään jatkossa rakentamaan täysin markkinaehtoista tuulivoimaa, voi se muokata maan energiamarkkinoita tulevaisuudessa voimakkaasti. Muiden muassa ydinvoimalahankkeet täytyy nähdä uudessa valossa, jos esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston laskelmat pitävät paikkansa. Niiden mukaan Iin Viinamäen tuulivoimaloiden sähkön hinta olisi jopa neljänneksen alhaisempi kuin ydinsähkön.
Kaikilla asioilla on hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi tuulivoimalat eivät olleetkaan pieniä ja söpöjä rakennuksia, vaan maiseman valtaavia isoja teollisuuslaitoksia. Moni on kokenut myös esimerkiksi niistä syntyvän äänen haitaksi. Toisaalta esimerkiksi vesivoimarakentaminen patosi joet, mutta harva olisi valmis luopumaan niiden jauhamasta hyvinvoinnista.
Sähkö ei tule pistorasiaan omia aikojaan, vaan se on tehtävä jollain konstilla. Mitä vihreämmällä sen parempi.
Pekka Keväjärvi