Olen saanut hiihdettyä kuluvana talvena vasta muutamia kymmeniä kilometrejä, mutta aikaahan on vielä hyvin. Kuluvasta talvesta näyttää kehkeytyvän oikea lumitalvi, joka takaa hyvät hiihtomahdollisuudet pitkälle kevääseen. Latukoneet saavat tehtyä kunnon luistelu- ja perinteisen hiihdon urat ja niiden kestävyys paranee koko ajan.
Kropan kannalta ei ole juuri parempaa urheilulajia olemassa kuin hiihto. Liikkeessä on koko vartalo ja talven ensimmäisen lenkin jälkeen saakin huomata, että lihaksia on paljon enemmän kuin muistikaan. Pikku kipuilut kuuluvat hiihtokauden alkuun, mutta ne unohtuvat ja jäävät pian pois muutaman lenkin jälkeen.
Itselleni on sopinut hyvin, että aloitan talven hiihtorupeaman lyhyemmillä lenkeillä ja nostan kilometrimäärää hiljalleen. Vaikka 10 kilometriä on sopiva matka hyväkuntoiselle liikkujalle, voi se olla aivan liikaa sille, joka unohtui sohvalle edelliseksi vuodeksi.
Hiihtäminen onkin siinä mielessä mukava laji, että sen rasittavuustason voi helposti säätää itse. Pitemmälle edistyneet viilettäkööt vauhdilla, toisille voi riittää hidas ja nautinnollinen matkanteko. Sellainen voi ollakin parasta tulevilla kevättalven laduilla.
Jollekulle on saattanut jäädä koulusta tai vaikkapa armeijasta inho hiihtoa kohtaan. Välineet saattoivat olla huonoja ja suoritukseen liikaa hoputusta. Välineet ovat kuitenkin kehittyneet huomattavasti sitten remmisideaikojen ja niitä pystyy hankkimaan kohtuullisin kustannuksin.
En malta olla toistamatta erään vanhemman hiihtäjäherrasmiehen toteamusta, kun häneltä kysyttiin hiihtoinnostuksen syistä:
“Mieluummin vietän aikaani täällä kuin terveyskeskuksen jonossa.”
Pekka Keväjärvi