Tiukkapipoisempi politologi voisi arvioida, että Oulun nykyisen kaupunginhallituksen olisi syytä tehdä johtopäätökset eli erota. Miksikö? Siksi, että se sai epäluottamuslauseen maanantaina, kun kaupunginvaltuusto äänesti sen ehdotuksen nurin erittäin merkittävässä asiassa. Valtuusto otti itselleen takaisin vallan päättää palveluverkosta. Kaupunginhallitus ei olisi halunnut tätä valtaa takaisin luovuttaa. Kaupunginhallitus oli päätynyt kantaansa äänin 7–4. Nyt voidaan kysyä vastaavatko kaupunginhallituksen linjaukset yleensä ottaen valtuuston tahtoa. Valtuusto on kuitenkin kaupungin korkein päättävä elin.
Keskustan valtuutetun Lauri Nikulan aloitteesta edennyt päätösvalta-asia päätyi valtuuston äänestykseen ja Nikulan esitys voitti äänin 35–31. Oulu joutuu nyt uusimaan hallintosääntönsä sellaiseksi, että esimerkiksi koulujen lakkautuksista päätetään valtuustossa eikä kaupunginhallituksessa.
Valtuustoryhmien rivit hajosivat äänestyksessä, ja kipeimmin vallansiirto vaikuttaa kirpaisseen kokoomusta, joka ehti ilmoittaa, että se sanoutuu irti hallintosäännön muuttamisesta sekä erotti vastoin ryhmän linjaa äänestäneen oulunsalolaisen varavaltuutetun Teija Ruokamon määräajaksi. Ruokamo palannee riviin vuodenvaihteen jälkeen, mutta nähtäväksi jää, voivatko vaaleilla valitut kokoomusvaltuutetut todellakin kieltäytyä kaupunginhallituksen ja ‑valtuuston työskentelystä. Hallintosäännön muuttaminen on yksi osa sitä kokonaisuutta.
Se, että palveluverkosta päätetään jatkossa mahdollisimman avoimesti valtuuston kokouksissa, sopinee hyvin suurimmalle osalle oululaisista. Hallintosäännön muutos tuo päätöksentekoon läpinäkyvyyttä. Äänestäjät haluavat tietää, kuka oli milläkin kannalla. Kaupunginhallitus kokoontuu suljetuin ovin.
Palveluverkosta ja siitä päättämisestä on kehittynyt Oulussa poliittinen periaatekysymys. Jos päätöksentekokoneisto paneutuisi yhtä suurella tarmolla kaupungin työttömyyden nujertamiseen, voitaisiin vuosittaiset säästölistat unohtaa.
Pekka Keväjärvi