Kuningatar Elisabetin kuolema ei hänen ikänsä huomioiden ollut yllättävää. Silti siitä voi tulla yksi niistä maailmanhistorian merkittävistä tapauksista, joista kysellään, missä olit sen tapahtuessa.
Itse olin Iin Nätteporin pihalla, kun juttukeikalta palattuani luin autossani puhelimeen saapuneita viestejä. “Elisabet taisi kuolla”, kertoi tyttäreltä tullut viesti. “BBC:n toimittajat ovat ainakin jo pukeutuneet mustiin”, viesti jatkui.
Viesti ei tarvinnut tarkennuksia siitä, kenestä Elisabetista oli kyse, sillä kaikkihan “tunsivat” hänet. Hänen 96 vuoden ikänsä oli kunnioitettava ja 70 vuoden valtakautensa hämmentävän pitkä. Meillä hämmästeltiin aikanaan oman päämiehemme, presidentti Kekkosen pitkää valtakautta. Me Kekkosen ajan lapsethan emme tienneet, että presidentti voi tarkoittaa muutakin kuin Kekkosta. Vaaleilla valitulle päämiehelle 25 vuottakin toki on pitkä aika, mutta se ei ole kuin reilu kolmasosa Elisabetin kaudesta kuningaskunnan päänaisena.
Englannin tai muun kuningashuoneen kuulumiset eivät hirveästi hetkauta meitä täällä tasavallan perukoilla. Monet meistä ovat kuitenkin prinsessaleikkimme leikkineet, joten aivan oikeiden kuninkaallisten tekemisten seuraaminen kiinnostaa. Korkealle noteeraavat kuningattaren kuoleman ja kuninkaan valtakauden alun valtakunnalliset päämediat täällä Suomessakin. Uutistenlukijat pukeutuivat tummiin ja kuningashuoneen asiat pysyivät monta päivää ylimpänä tiedotusvälineiden nettisivuilla. Kuolema ja vallanvaihto toivat hetken hengähdystauon sotaan, inflaatioon ja sähkön hintaan.