Toi­mit­ta­jal­ta: Kii­min­gin kas­vu ollut hurjinta

Ran­ta­poh­jas­sa ker­ro­taan tänään alu­eem­me väes­tö­ke­hi­tyk­ses­tä 40 vuo­den aika­na. Vaik­ka vii­me aikoi­na on tul­lut tavak­si päi­vi­tel­lä maa­seu­tu­mais­ten alueit­ten sur­keut­ta ja huo­noa väes­tö­ke­hi­tys­tä, niin aina­kin Ran­ta­poh­jan alue on ollut menes­tys­ta­ri­na, kun kehi­tys­tä tar­kas­tel­laan kym­me­nien vuo­sien ajanjaksolla.

Kun vuon­na 1978 alu­een (Hau­ki­pu­das, Ii, Yli-Ii ja Yli­kii­min­ki) väes­tö­mää­rä oli 29 724, niin vii­mei­sim­män las­ken­nan mukaan se on noin 47 800. Pro­sent­tei­na las­ket­tu­na kas­vua on ollut noin 61prosenttia. Edes moni kau­pun­ki ei yllä täl­lai­siin lukui­hin. Kyse onkin ollut sii­tä, että Ran­ta­poh­jan alu­een kun­nat ovat kiin­nos­ta­neet asuin­paik­koi­na myös mui­ta kuin alueil­la syn­ty­nei­tä ja kasvaneita.

Hur­jin­ta kas­vu on ollut suh­teel­li­ses­ti Kii­min­gis­sä, mis­sä asu­kas­mää­rä on nous­sut 40 vuo­des­sa 5 100:sta noin 13 600:een. Pro­sen­teik­si muu­tet­tu­na saa­daan kas­vua kuvaa­maan todel­la kova luku, yli 160 prosenttia.
Hau­ki­pu­das on pär­jän­nyt myös eri­tyi­sen hyvin väes­tö­ke­hi­tyk­ses­sä 40 vuo­den aika­na. Kas­vua on ollut yli 70 pro­sent­tia. Iin väki­mää­rä on kas­va­nut 30 prosentilla.

Ainoa 40 vuo­den ajan­jak­sol­la väes­töään menet­tä­nyt alue on Yli-Ii, jon­ka väki­mää­rä las­ki voi­mak­kaas­ti vie­lä lisää kulu­van vuo­den alus­sa, kun sii­tä lii­tet­tiin Jak­ku­ky­lä Iihin. Samal­la Iin asu­kas­mää­rä kas­voi yli 300 henkilöllä.

Väki­lu­vun kehi­tyk­sen tar­kas­te­lu pidem­mäl­lä jak­sol­la nos­taa jäl­leen esiin kysy­myk­sen sii­tä, teh­tiin­kö Kii­min­gin, Hau­ki­pu­taan, Yli-Iin ja Yli­kii­min­gin liit­ty­mi­nen Ouluun häti­köi­den kat­so­mal­la vain het­kel­li­siä luku­ja ja ennus­tuk­sia. Yli-Iitä lukuu­not­ta­mat­ta­han alu­een kun­nat voi­tiin lukea väes­tö­ke­hi­tyk­sen voit­ta­jiin koko Suo­men tasolla.

Toki lii­to­sa­lu­eet tar­joa­vat var­mas­ti yhä hou­kut­te­le­via asui­na­luei­ta niil­le, jot­ka halua­vat elää maa­seu­tu­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Pää­tös­val­ta aluei­den ja pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­ses­tä ei vain ole enää omis­sa käsis­sä enti­seen tapaan.

Pek­ka Keväjärvi