Toi­mit­ta­jal­ta: Ilmaan­tu­vuu­des­ta hätäjarruun

Olem­me oppi­neet vii­mei­sen kah­den vuo­den aika­na rut­kas­ti uut­ta sanas­toa. Koro­na oli vie­lä kak­si vuot­ta sit­ten peli. Eten­kin isä­ni halusi las­ten­sa ja las­ten­las­ten­sa pelaa­van hänel­le lap­suu­des­ta tut­tua peliä.

Ilmaan­tu­vuus oli jos­sain mää­rin tut­tu tau­ti­ta­paus­ten mää­rää kuvaa­va­na ter­mi­nä. Toi­saal­ta se oli­si voi­nut tuo­da mie­leen jon­kin­lai­sen sää­il­miön. Etä­työ ja etä­ope­tus oli­vat tut­tu­ja. Altis­tu­mi­nen, tar­tut­ta­vuus, karan­tee­ni ja eris­tys oli­vat nekin tut­tu­ja, mut­ta eivät joka­päi­väi­ses­ti käy­tet­ty­jä sano­ja. Koti­tes­ti oli tut­tu raskaustestistä.

Tur­va­vä­li tar­koit­ti enti­ses­sä elä­mäs­sä väliä, joka oli pidet­tä­vä edel­lä aja­vaan autoon. Lei­kil­lään saa­tet­tiin heit­tää läp­pää ihmis­ten väli­sis­tä tur­va­vä­leis­tä, mut­ta sil­loin ei puhut­tu min­kään tau­din edel­lyt­tä­mis­tä etäisyyksistä. 

Koro­na­jäl­jit­tä­jäs­tä en oli­si puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten osan­nut sanoa, mitä se tar­koit­taa. Jäl­jit­tä­jäs­tä oli­si tul­lut mie­leen lähin­nä yksi­tyi­set­si­vä. Koro­na­vil­kun oli­sin var­maan vei­kan­nut ole­van uutuus­le­lun tai tietokonepelin.

Jos pari vuot­ta sit­ten oli­si sanot­tu, että johon­kin tilai­suu­teen on mas­ki­suo­si­tus, oli­sin miet­ti­nyt sopi­vaa naa­miai­sa­sua. Jos oli­si vaa­dit­tu koro­na­pas­sia, oli­sin aja­tel­lut, että kysees­sä on todel­la oudot bileet ja jät­tä­nyt menemättä.

Nyt poh­di­taan hätä­jar­run käyt­töö­not­ta­mis­ta. Se tuli­si kos­ke­maan mui­ta­kin kuin junas­sa mat­kus­ta­via. Hätä­jar­run kis­kai­su voi tar­koit­taa nyt esi­mer­kik­si koro­na­pas­sil­lis­ten­kin kokoon­tu­mis­ra­joi­tuk­sia, etä­ope­tus­ta, raja­val­von­nan tiu­ken­ta­mis­ta ja jopa poik­keus­o­lo­jen julis­ta­mis­ta. Nehän meil­le ovat­kin jo tut­tu­ja ter­me­jä. Nyt alkaa pik­ku hil­jaa hah­mot­tua, mitä koro­nae­pi­de­mian alku­vai­hees­sa puhu­tul­la uudel­la nor­maa­lil­la tarkoitettiin.