Ensimmäiset kuvat kypsistä hilloista levisivät netin somekanavilla loppuviikosta. Hillan kukinnan aikana uutisoitiin, että mikäli myrsky tai muu kompastuskivi ei puutu peliin, on tulossa hyvä hillasato. Ja nyt korvesta kuuluu kuiskinta, että lupaus siitä on toteutumassa ainakin toisin paikoin.
Pahimman hillakuumeen kourissa kieriskelevät ovat käyneet jo useaan kertaan tarkkailemassa sopivaa hetkeä ensimmäiseen starttiin. Lievimmätkin tapaukset odottavat korven kutsua ämpärit ojennuksessa, ohovi povitaskussa ja leipäjuusto jääkaapissa.
Parhaat hillapaikat pidetään tietenkin perinteisesti salaisuutena, mutta muutoin marjastamaan kannattaa ottaa myös kaveri. Vaikka hillametsään on menijöitä, jää luonnonmarjoista yli 90 prosenttia poimimatta. Luonnontuotteiden talteenottoa ja jatkojalostusta edistävä Arktiset Aromit ry on käynnistänyt jo kolmatta kertaa Marjakaveri-kampanjan. Tarkoituksena on levittää marjastuksen innostusta ja saada kaveri sillekin poimijalle, joka ei tohdi yksin lähteä marjametsään.
Himomarjastajat ovat monesti myös himopakastajia, joille hyvä marjavuosi tarkoittaa jälleen uuden pakastimen hankkimista. Pakastamisen lisäksi marjoja kannattaa myös syödä ja myydä kaverillekin syötäväksi. Syömme luonnonmarjoja keskimäärin kahdeksan kiloa henkeä kohden vuodessa. Se on vielä kaukana kahden desilitran päivätavoitteesta.