Käsissäsi olevaa rakennusteema-lehteä oli erityisen mukava tehdä, sillä uusia ideoita ja vinkkejä tuli juttukeikoilla vuolaasti. Oma kesälomani on vielä edessä ja perinteisestihän se tarkoittaa myös aikaa uudelle raksaprojektille.´Kierrättäminen ja vanhojen huonekalujen tuunaaminen on lisääntynyt viime vuosien aikana ja olen itsekin melkoinen tee se itse-tyyppi. Työn jäljestä en mene takuuseen ja on enemmän sääntö kuin poikkeus, että joudun aina aloittamani projektin edetessä kuitenkin soittamaan isäni auttamaan.
Tapettien repiminen seinästä, rimojen leikkaaminen tai kuten viimeisin projektini vanhan pöydän hiominen ja maalaus saavat minut irtautumaan maailmanmenosta ja teknologiasta. Tarkoituksenani oli tehdä pöydästä uusin tee se itse ‑villitys, eli laatoitettu pöytä, mutta löysin pöydän pohjasta tekstin; Joukon tekemä puusepän tutkinnon lopputyö vuodelta 1968. Enhän minä sitä enää raski piilottaa ja salaisesti olenkin siitä onnellinen. Sehän tarkoittaa sitä, että tee se itse ‑laattapöytäprojektini jatkuu ja saan etsiä uutta vanhaa pöytää.
Minusta on hienoa, että rakentajat ja sisustajat uskaltavat avata ovensa toimittajille ja kertoa omista rakennusprojekteistaan tai jakaa omia ideoitaan ja vinkkejä sosiaalisessa mediassa. Tuoreesta rakennusteemasta omalle tee se itse ‑listalleni pääsi erityisesti aamiaiskaappi, jonne voisin piilottaa eriparia olevat keittiön pienkoneet ja kahvi- ja teekupit. Eriparisuus onkin asia, mikä ohjaa paljon omaa sisustusfilosofiaani, sillä en vain pysty päättämään yhtä tyylisuuntaa tai tuolin mallia, johon sitoutuisin. Meidän tulisikin muistaa, että jokainen koti on arvokas ja saa olla asujansa näköinen, oli se sitten kiiltovalkoista, Marimekko-kuosin täyteistä tai toisen silmään rauhatonta värien loistetta.
Anu Kauppila
anu.kauppila@rantapohja.fi