Täten julistan raaputuskauden alkaneeksi. Enkä tarkoita nyt ässäarpoja. Eilisaamuna maakunnassa oli monin paikoin vahvastikin pakkasta, jopa 7 astetta. Itse tein lähtöä työpaikalle hiukan ennen kuutta, ja auton lokeroista oli kaivettava esille ikkunanraaputin. Omalla pihalla pakkasta oli 3 astetta. Olen itse asiassa käyttänyt tälle syksylle jo pariin otteeseen moottori- ja sisätilan lämmitintä. Sähköä kuluu, mutta aamuvarhaisella liikkeellelähtö on mukavampaa.
Elämme syyskuun loppupuolta, mutta ensimmäiset talven merkit ovat siis jo näkyvissä. Onneksi tiistai-iltana tai ‑yönä ei ollut satanut. Mikään ei ole ilkeämpää kuin ajaminen kesärenkailla peilijäällä. Ja onhan meillä tälle syksylle jo ensimmäiset kokemukset lumisohjossa ajamisesta. Viime viikon tiistaina satoi ensimmäisen kerran lunta.
“Lumi (tai talvi) yllätti autoilijat” on syksyn tunnetuimpia otsikoita. Se on vähän hassua maassa, missä tiedetään että ainakin tähän asti talvi on tullut vääjäämättömästi. Joka tapauksessa talvella ja syksyn pimeydellä on suuria vaikutuksia liikenteen turvallisuuteen.
Kiireisimmät ovat jo varmaankin vaihtaneet autonsa alle talvirenkaat, mutta suurin ruuhka rengasyrityksissä alkanee lokakuun puolella. Laki määrää, että jos sää tai keli sitä edellyttää, niin talvirenkaita on käytettävä autoissa 1.11.–31.3. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.–31.3. ja muulloinkin sään tai kelin niin vaatiessa. Eli ei ole rikos laittaa talvirenkaita alle jo lokakuussa tai jopa syyskuussa. Ja täällä pohjoisessa sää tai keli kyllä vaatii kitka- tai nastarenkaiden käyttöä useimmiten jo ennen marraskuun alkua.
Eilen oli syyspäivän tasaus, mikä merkitsee sitä, että alamme mennä vauhdilla kohti vuoden pimeimpiä aikoja. Liikenteessä pimeys ja syksyn liukkaat merkitsevät etenkin aluksi uutta totuttelua liikennetilanteisiin. Auton valot on syytä tarkistaa samoin kuin kuskin asenne liikennenopeuksiin. Heijastin on ehdoton varuste ulkoilijalle samoin kuin tienvarsilla liikkuville koululaisille.