Toi­mit­ta­jal­ta: Ongel­ma ei ole net­ti vaan ihmiset

Somen hai­tois­ta ja huo­nois­ta puo­lis­ta on kes­kus­tel­tu vii­me aikoi­na pal­jon. Some on jopa halut­tu kiel­tää koko­naan lap­sil­ta tai rajoit­taa sitä nuo­ril­ta. Syyk­si on ker­rot­tu muun muas­sa net­ti­kiusaa­mi­nen ja sosi­aa­li­sen median tuo­mat pai­neet. Esi­mer­kik­si somes­ta jul­ki­suu­teen nous­sut nykyi­nen kan­san­edus­ta­ja Vil­le Meri­nen on puhu­nut pal­jon sosi­aa­li­sen median kiel­tä­mi­ses­tä ja vedon­nut juu­ri nettikiusaamiseen.

Somen kiel­tä­mi­nen tai rajoit­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan rat­kai­se kiusaa­mi­son­gel­mia. Tuli­si ennem­min­kin opet­taa lap­sil­le net­ti­käyt­täy­ty­mis­tä ja ope­tel­la arvos­ta­maan ihmi­siä niin netis­sä kuin sen ulko­puo­lel­la­kin. Some ei ole syyl­li­nen kiusaa­mi­sel­le, ihmi­set ovat. Net­ti­kiusaa­mi­nen tuli­si ottaa yhtä vaka­vas­ti kuin kaik­ki muut­kin kiusaa­mi­sen muo­dot, mut­ta net­ti­hän ei itses­sään kiusaa yhtään ketään, vain siel­lä ole­vat ihmi­set­hän sen tekee.

Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa somet­to­muus voi lisä­tä nuor­ten pahaa oloa, sil­lä moni on löy­tä­nyt somes­ta itsel­le ystä­viä tai jut­te­luseu­raa, jos sitä ei muu­ten tun­nu löy­ty­vän. Esi­mer­kik­si pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la asu­vat löy­tä­vät hel­pos­ti saman­hen­ki­siä ihmi­siä netis­tä ja täten saa­vat elin­tär­ke­ää yhteen­kuu­lu­mi­sen tun­net­ta. Nuo­ret, joil­la ei omas­sa koti­pai­kas­sa ole tur­val­li­sia yhtei­sö­jä, voi­vat löy­tää netis­tä tukea ja tur­vaa. Itse­kin olen netin kaut­ta tutus­tu­nut ihmi­siin ja löy­tä­nyt somes­ta ystäviä.

Minul­le oli­si mah­do­ton­ta elää ilman somea, sil­lä se on kana­va, jol­la pidän yhteyt­tä oikeas­taan kaik­kiin lähei­sii­ni. Itsel­le­ni on mah­do­ton­ta pitää yhteyt­tä kaik­kiin ystä­vii­ni kai­ken kii­reen kes­kel­lä, mut­ta onnek­si näen somes­ta miten heil­lä menee ja mihin elä­mä kul­jet­taa lap­suu­de­nys­tä­viä, joi­hin en ole vuo­siin ollut yhteyksissä.

iida.koskela(at)rantapohja.fi