Olen addik­ti

Rakas­tan äly­lait­tei­ta. Niin pal­jon, että puhe­li­me­ni tie­to­jen mukaan ruu­tuai­ka­ni pel­käl­lä puhe­li­mel­la on kes­ki­mää­rin rei­lu seit­se­män tun­tia päi­väs­sä. Tämän lisäk­si teen töi­tä joka päi­vä mil­tei koko päi­vän tie­to­ko­neel­la ja kat­son useam­man tun­nin tele­vi­sio­ta töi­den jälkeen.

Aamul­la minut herät­tää puhe­li­me­ni. Kat­son kel­loa, tor­ku­tan het­ken ja nousen ylös. Arke­na töi­hin val­mis­tau­tues­sa puhe­li­mes­ta­ni pyö­rii jokin You­Tu­be-video tai sar­ja. Auton rat­tiin hypä­tes­sä lai­tan puhe­li­mes­ta­ni musii­kit soi­maan tai sit­ten kuun­te­len podcas­tia mat­kal­la töihin.

Päi­vän aika­na kai­van puhe­li­me­ni esiin usei­ta ker­to­ja ja selaan työ­päi­vän tau­ko­jen aika­na somet läpi, vas­tai­len ystä­vien vies­tei­hin sekä pelaan pele­jä puhe­li­mel­la. Jou­dun pois­ta­maan puhe­li­mes­ta­ni pele­jä tasai­sin välia­join, kun huo­maan kou­kut­tu­va­ni nii­hin lii­kaa. En kui­ten­kaan pys­ty kaik­kia poistamaan.

Töi­den jäl­keen menen kotiin syö­mään ja selaan samal­la puhe­lin­ta tai kat­son tele­vi­sio­ta. Jos­kus teen näi­tä jopa yhtä aikaa. Yleen­sä minul­la on aina iltai­sin jotain menoa, mut­ta meno­jen jäl­keen palaan kotiin ja kää­riy­dyn vilt­tiin, rojah­dan soh­val­le ja avaan tele­vi­sion. Pel­kän tele­vi­sion kat­se­lu on minul­le kui­ten­kin lii­an tyl­sää. Tar­vit­sen enem­män ärsyk­kei­tä: puhe­li­me­ni. Alan selaa­maan puhe­lin­ta samaan aikaan kun kat­se­len televisiota.

Kun kel­lo lähe­nee nuk­ku­maan menoai­kaa, pesey­dyn ja menen sän­kyyn. En kui­ten­kaan pys­ty enää nukah­ta­maan­kaan ilman puhe­lin­ta­ni. Minun on pak­ko iltai­sin kat­soa joko Tik­Tok- tai You­Tu­be-videoi­ta niin kau­an, että nukah­dan. Aamul­la herään puhe­lin kädes­sä uuteen päi­vään. Sama rum­ba äly­lait­tei­den ympä­röi­mä­nä alkaa alusta.

Iida Kos­ke­la

iida.koskela(at)rantapohja.fi