Toi­mit­ta­jal­ta: Miten syn­tyi riippusilta?

Poh­jois-Euroo­pan pisim­män kevyen lii­ken­teen riip­pusil­lan ava­jais­juh­laa vie­tet­tiin lau­an­tai­na Iin Jak­ku­ky­läs­sä. Alun perin aja­tel­tiin, että juh­laa oli­si vie­tet­ty jo kesäl­lä 2020. Mat­kal­le tuli mut­kia, jot­ka vii­väs­tyt­ti­vät sil­lan val­mis­tu­mis­ta. Ava­jais­juh­lien kan­nal­ta se tosin oli parem­pi näin, sil­lä eihän tois­sa kesä­nä oli­si voi­tu jär­jes­tää­kään suur­ta kansanjuhlaa.

Juh­la­po­ri­nois­sa todet­tiin, että sil­ta val­mis­tui itse asias­sa todel­la pian. Toki sil­taa on suun­ni­tel­tu vuo­si­kym­me­niä, mut­ta tämän­kal­tai­seen hank­kee­seen lai­tet­tiin vauh­tia Jak­ku­ky­län osa­kun­ta­lii­tos­juh­las­sa hel­mi­kuus­sa 2018. 

Mitä siis tar­vit­tiin, että Iijoen ylit­tä­vä näyt­tä­vä kevyen lii­ken­teen sil­ta saa­tiin? Sii­hen tar­vit­tiin ihmi­siä, jot­ka eivät las­ke yhtei­sen hyvän saa­vut­ta­mi­seen käyt­tä­mi­ään tun­te­ja. Sii­hen tar­vit­tiin sitä juh­las­sa pal­jon kehut­tua yhtei­söl­li­syyt­tä ja uskoa hank­keen toteu­tu­mi­seen. Ehkä sii­hen tar­vit­tiin myös sat­tu­mia ja onnen­kan­ta­moi­sia. Välil­lä toki äänes­tet­tiin, sil­lä Iin kun­nan­val­tuus­ton pää­tök­set sil­lan raken­ta­mi­ses­ta ja sen lisä­ra­hoi­tuk­ses­ta eivät olleet yksimielisiä.

Jak­ku­ky­län kyläyh­dis­tys päät­ti rei­lu kuusi vuot­ta sit­ten lait­taa vauh­tia kylän elä­mään. Ensim­mäi­nen näy­tös sii­tä näh­tiin, kun kylä irtaan­tui Oulus­ta ja liit­tyi Iin kun­taan. Jak­ku­ky­läs­sä muis­tel­laan hymyil­len tuo­ta rei­lun nel­jän vuo­den takais­ta lii­tos­juh­laa. Kuin­ka sat­tui­kaan, että kyläyh­dis­tyk­sen jäsen tuli mai­nin­neek­si vie­res­sään istu­val­le pää­mi­nis­te­ril­le, että sil­ta kevyel­le lii­ken­teel­le tar­vit­tai­siin ja ohja­si hänet kyläyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­jan puheil­le. Ja kuin­ka sat­tui­kaan, että pää­mi­nis­te­ri ja sit­tem­min muut päät­tä­jät näki­vät hank­keen tarpeelliseksi.

Sil­ta on tar­jon­nut Ran­ta­poh­jal­le mon­ta jutun aihet­ta. Sil­taa on tul­lut käy­tyä kat­so­mas­sa myös vapaa-ajal­la. Ran­ta­poh­jan alu­een joki­var­sil­la ei ole ollen­kaan lii­kaa paik­ko­ja, joi­hin mat­kai­li­ja voi luval­li­ses­ti pysäh­tyä nau­tis­ke­le­maan luon­nos­ta. Hie­noa, että nyt on yksi sel­lai­nen lisää.