– Edessämme avautuu komea meri, mutta se ei näy tähän. Näin saattaisi todeta matkaopas Oulun kiertoajelulla.
Oulun merellisyys kätkeytyykin liian monin paikoin rääseikköjen ja heikosti hoidetun ympäristön taakse. Oulun alueella asuvat käyvät itsekin nauttimassa merellisyydestä Hailuodossa tai vaikkapa Kalajoella, vaikka meri olisi periaatteessa Oulussa aivan vieressä.
Rantapohja kertoi viime torstaina Merellinen Oulu ry:n Oulu-laivan päivämatkasta Oulun ja Iin edustalla. Laivan päällikkö, haukiputaalainen Pentti Auranaho ei antanut mairittelevaa lausuntoa siitä, miten entinen merikaupunki Oulu on pitänyt huolta merellisyydestään. Auranahon mielestä Toppilan alueen merellisyys on pilattu eikä esimerkiksi Haukiputaan tilanne ole sen kummempi ja nähtävästi Oululla on ollut vaikutuksensa siihenkin. Venesatamat ovat huonossa kunnossa, väylämerkit on poistettu, Kiiminkijoesta on poistettu valaistut linjataulut. Nähtävästi myös luonnonsuojelulla on vaikutuksensa siihen, että esimerkiksi veneilyn mahdollisuuksia ei voida kehittää.
Iin Röytässä sentään on vielä veneilijöiden tukikohta, mutta sekään ei ole aivan ongelmaton. Esimerkiksi Oulu-laivan kokoiselle alukselle ei löydy sieltä laituripaikkaa. Uuden laiturin vieressä on niin paljon kiviä ja hietaa, että isommat alukset eivät pääse sinne.
Oulun kaupungin arkistoista ja verkkosivuilta on löydettävissä paljonkin erilaisia suunnitelmia. Jotkut ovat edenneet, jotkut eivät. Viime keväänä valmistui Merikaupunki Oulu ‑tavoitesuunnitelmaraportti. Merikaupunki Oulu ‑suunnitelman keskeisenä yhteisenä visiona on verkkosivun tekstin mukaan se, että merellisyys on Oulussa läsnä ja saavutettavissa ympärivuotisesti niin asukkaille, matkailijoille kuin elinkeinoelämällekin ja että hyvinvoiva meri on merellisyyden ydin. Merellisyyttä rakennetaan Oulussa merellisten palveluiden verkostossa maalla ja merellä, visioidaan myös.
Visio merkitsee sanakirjan mukaan tulevaisuudenkuvaa, mutta myös harhanäkyä. Toivottavasti Oulun merellisyyden tavoittelussa on kyse edellisestä.