Kuntavaalien siirtäminen jokseenkin viime tipassa oli tietenkin jonkinmoinen suomalaisen päätöksentekoprosessin mahalasku. Vaalien siirtämisestä tai pitämisestä ajallaan turvallisin järjestelyin olisi pitänyt pystyä päättämään jo ajat sitten. Eikä vaalien siirtämisen arvostelu tai vastustaminen ole yksin perussuomalaisten asia. Kyllä tyytymättömyyttä löytyy niin hallituspuolueista kuin muista oppositiopuolueistakin.
Mutta jos kerran vaaleja ei kyetty järjestämään terveysturvallisesti huhtikuussa – vaikka aikaa järjestelyjen pohdintaan varmasti oli – niin toivottavasti kaikki sujuu hyvin kesäkuussa. Äärimmillään voi ajatella, että vaalien siirtäminen säästää ihmishenkiä. Tartuntariski saadaan pienemmäksi jo senkin vuoksi, että rokotuskattavuus on erityisesti riskiryhmien osalta parempi.
Vaalien siirtäminen vaatii vielä parlamentaarisen hyväksynnän, mikä on tulossa. Se tästä vielä puuttuisi, että vaalipäivää ryhdyttäisiin vieläkin muuttelemaan silkan poliittisen debatoinnin perusteella.
Vaalipäivän siirtäminen vaikuttaa tietenkin äänestäjiin ja ehdokkaiden elämään, mutta myös esimerkiksi Rantapohjan kevään suunnitelmiin. Esimerkiksi Rantapohjan vaalikoneen piti avautua yleisölle jo tulevana maanantaina. Näillä näkymin avauspäivä on kuitenkin vasta toukokuun 17. päivänä, kun uuden vaalipäivän mukainen ehdokasasettelun vahvistaminen on tehty. Ehdokkaille uusi vaalipäivä suo lisää aikaa vaalikoneen kysymyksiin ja väittämiin vastaamiseen sekä muutenkin kampanjointiin.
Vaaleja voi verrata urheilukilpailuihin sillä tavoin, että osallistujien (vaaleissa ehdokkaiden ja puolueiden) kuntohuippu tähdätään kilpailupäiviin. Myös yleisön kiinnostus osallistujiin on tuolloin suurimmillaan. Toivottavasti ehdokkaat ja äänestäjätkin jaksavat nyt valmistautua kisaan pari kuukautta odotettua pidempään.