Aikoinaan kaikki olivat päästä kunnalle töihin, sitten Nokian palvelukseen. Sittemmin julkisen sektorin houkuttelevuus työantajana väheni, ja Nokian rinnalle kehittyi muitakin huipputekniikan työpaikkoja.
Julkisella sektorilla on syntymässä suuria rekrytointipaineita, sillä seuraavien kymmenen vuoden aikana sieltä jäädään eläkkeelle kiihtyvään tahtiin. Julkisen sektorin eläkevakuuttajan Kevan mukaan kunta-alan työntekijöistä siirtyy kymmenen vuoden kuluessa eläkkeelle noin 23 prosenttia ja valtion henkilöstöstä noin 27 prosenttia. Kevan piiriin kuuluvista kirkon työntekijöistä noin 30 prosenttia jää eläkkeelle 10 vuoden kuluessa. Kun vielä arvioidaan, että 10 prosenttia esimerkiksi kuntien työntekijöistä jää 10 vuoden kuluessa työkyvyttömyyseläkkeelle, nousee eläköitymisprosentti pelkästään kuntien osalta 33 prosenttiin.
Eläköitymistahdissa on alueellisia eroja. Kevan mukaan se on voimakkainta Pohjois- ja Itä-Suomessa ja pienintä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla kuntien työntekijöistä jää eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa noin 34 prosenttia eli 13 400 henkilöä.
Jos prosentit ovat suuria, niin sitä on myös eläkkeellejäävien kokonaismäärä, sillä julkisella sektorilla on työllisiä noin 660 000 ja heistä noin 80 prosenttia eli noin 530 000 kuntien palveluksessa. Eli kymmenen vuoden kuluessa pelkästään kunta-alalta on jäämässä eläkkeelle noin 174 000 työntekijää. Kunta-alalla eläköidytään eniten hoiva- ja opettaja-ammateista, jotka ovatkin suurimpia ammattiryhmiä.
Julkista sektoria on pidetty monin osin pitkän, mutta yksityistä sektoria kapeamman leivän tarjoajana. Se voi pitää joiltakin osin paikkansakin. Ikäluokkien pienentyessä julkinen sektori on kuitenkin joutumassa todelliseen palkkakilpailuun yksityisten työnantajien kanssa. On puhuttu jopa työvoimapulasta.
Toinen kysymys taas on se, kuinka korkeisiin veroihin suomalaiset ovat valmiita ja onko Suomen julkista sektoria tarpeen ja mahdollista pitää niin suurena kuin se nyt on.