Maailman ilmastokokouksen jälkeen on varmaankin monen mielestä pyhäinhäväistys sanoa edes paria myötämielistä sanaa turpeen energiakäytön ta muun käytön puolesta. Riippuen aikatarkastelusta turve on kyllä uusiutuva luonnonvara, mutta uusiutuminen on paljon hitaampaa kuin esimerkiksi puun.
Turve on kuitenkin merkittävä suomalainen luonnonvara ja sillä on ollut tärkeä merkitys maan energiahuoltovarmuudelle. Turpeentuottajat ovat sopimuksen perusteella tehneet turvavarastoja kriisitilanteita varten. Nyt tämäkin ulottuvuus turpeenkäytöstä on katoamassa.
Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina 15.11., että turvetuotannon määrän romahdettua Suomessa nopeasti myös sen merkitys huoltovarmuuden kannalta on kadonnut. “Huoltovarmuusmielessä ollaan menettämässä yksi hyvä lämmöntuotannon huoltovarmuuden tekijä”, sanoo lehdessä voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
Turve on ollut Helsingin Sanomien mukaan kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa, jota on voitu varastoida merkittäviä määriä useammaksi vuodeksi. Entäpä jos niin ei voi enää tehdä, koska turvetuotanto on päästetty romahtamaan Suomessa hallitsemattomasti. Turvelämpölaitokset ovat siirtyneet käyttämään haketta – kotimaista tai esimerkiksi venäläistä – mutta kriisitilanteessa sitä ei välttämättä ole saatavilla, ei ehkä ainakaan riittävästi. Monin paikoin Suomessa voi tulla holotna ja valot sammuvat. Myös huoltovarmuuteen kuuluvat kasvu- ja kuiviketurve kadonnevat paletista muutaman vuoden sisällä, sillä uusia turvetuotantoalueita tuskin kannattaa avata pelkästään niiden takia.
Maaseutua ja maaseudun elinkeinoja on viime aikoina lyöty kuin vierasta sikaa. On syntynyt vaikutelma, että maanviljelijät aiheuttavat ilmastomaailmanlopun, vaikka oikeasti asiat on Suomessa hoidettu varsin hyvin. Monella turvetuottajalla puolestaan meni elinkeino alta. Tukea piti tulla valtiolta, mutta ei sitä kuulu eikä näy.