Kiusaa­jien valtakunta

Monil­le kou­lu­lai­sil­le tämä viik­ko tuo muka­via het­kiä. Kou­lu alkaa ja siel­lä koe­taan iloi­sia jäl­leen­nä­ke­mi­siä. Kave­rei­ta ei ole ehkä näh­ty pit­kiin aikoi­hin. Voi olla myös hie­noa pala­ta sen kivan opet­ta­jan huo­maan. Kiva on myös oppia uusia asioita.

Joil­le­kin oppi­lail­le kou­lun alku saat­taa kui­ten­kin mer­ki­tä ahdis­tuk­sen palaa­mis­ta. Onko se vii­me luku­vuo­den kiusaa­ja yhä samas­sa kou­lus­sa ja alkaa­ko pii­na jäl­leen. Oma lukun­sa ovat nyky­ajan äly­pu­he­li­met, jot­ka kiusaa­jat osaa­vat val­jas­taa teko­vä­li­neek­seen ja joil­la teh­ty kiusaa­mi­nen saat­taa jää­dä aikui­sil­ta pii­loon. Jouk­ko­kiusaa­mi­sen muo­to on ulko­puo­lel­le jättäminen.

Kou­lu­kiusaa­mi­nen jät­tää pit­kät jäl­jet kiusa­tun mie­leen. Jos­kus har­voin kiusaa­ja halu­aa keven­tää sydän­tään ja pyy­tää anteek­si teko­jaan ken­ties vuo­sien kulut­tua teko­sis­taan. Kiusaa­jan koh­ta­lo­na on kan­taa syyl­li­syyt­tä muka­naan loppuikänsä.

Oli­si help­poa, jos kou­lu ja opet­ta­jat voi­si­vat lopet­taa kiusaa­mi­sil­miön sor­mia nap­saut­ta­mal­la. Suu­rin kas­va­tus­vas­tuu Suo­mes­sa on kui­ten­kin van­hem­mil­la – per­heen aikuisilla.

Mut­ta osaa­vat ne aikui­set­kin. Eten­kin pal­ve­luam­ma­teis­sa toi­mi­vat ihmi­set saa­vat kokea moit­ti­mis­ta ja pom­pot­te­lua – kiusaa­mis­ta – tois­tu­vas­ti. Esi­mer­kik­si kaup­po­jen kesä­työn­te­ki­jät ovat var­mas­ti saa­neet kokea ole­van­sa lii­an hitai­ta tai osaa­mat­to­mia. Ken­ties asia­kas on tul­lut kaup­paan pur­ka­maan pahaa olo­aan. Kiusaa­mis­ta on myös työyh­tei­sö­jen sisäl­lä. Pahin­ta on, jos kiusaa­ja on yhtei­sös­sä joh­ta­vas­sa asemassa.

Kiusaa­mi­nen on jon­kin­lais­ta val­lan­käyt­töä – alis­ta­mis­ta – oltiin sit­ten aikuis­ten tai las­ten maa­il­mas­sa eikä sitä pitäi­si hil­jaa hyväk­syä mis­sään yhtei­sös­sä. Muu­ten hyväk­sym­me sen, että elä­män­pii­ris­täm­me tulee kiusaa­jien val­ta­kun­ta. Siel­lä ei ole muka­va elää.