Kau­pun­gis­ta maalle?

Kun etä­työ yleis­tyi koro­na-aika­na, alet­tiin ennus­tel­la, että muut­to­lii­ke maal­ta kau­pun­kei­hin lak­kaa ja kään­tyy jopa päin­vas­tai­sek­si. Ehkä jotain tapah­tui­kin, mut­ta ei kui­ten­kaan mitään mul­lis­ta­vaa. Muu­ta­mat kau­pun­ki­seu­dut Suo­mes­sa ovat jat­ka­neet kasvuaan.

Yle jul­kai­si eilen mie­len­kiin­toi­sen jutun, jos­sa luo­da­taan maa­seu­tu­mais­ten aluei­den kehit­ty­mis­tä ja kat­so­taan myös tule­vai­suu­teen. Kym­me­nes­sä Euroo­pan maas­sa toteu­tet­tu tut­ki­mus ker­too, että suu­ri jouk­ko niis­sä asu­vis­ta 18–30-vuotiaista haluai­si muut­taa maalle.

Yle kuvaa vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten kehi­tys­tä Suo­mes­sa käyt­tä­mäl­lä esi­merk­ki­nä ete­lä­sa­vo­lais­ta Juvan kun­taa. Esi­mer­kis­tä tulee mie­leen Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta eri­tyi­ses­ti Hau­ki­pu­das ja Kii­min­ki ja toki väes­töl­tään pie­nem­mät­kin taajamat.

Noin 35 vuot­ta sit­ten Juvan katu­ku­vas­sa oli 5 pank­kia, siel­lä oli uusi kun­nan­vi­ras­to, laa­jat kaup­pa­pal­ve­lut sekä esi­mer­kik­si val­tion viras­to­ta­lo, mis­sä oli myös polii­si. Nyt pal­ve­lut ovat suu­rim­mal­ta osin kai­kon­neet. Juvan taa­ja­mas­ta on kadon­nut lähes 200 työ­paik­kaa. Yle ker­too, että Juval­la oli 1980-luvun lopul­la lähes 9 000 asu­kas­ta. Mai­to­ti­lo­ja oli 500. Nyt mai­to­ti­lo­ja on pari­sen­kym­men­tä ja asuk­kai­ta alle 6 000.

Tule­vai­suu­den tut­ki­ja, Turun yli­opis­ton tut­ki­mus­joh­ta­ja Tuo­mas Kuh­mo­nen ker­too, että jos euroop­pa­lais­ten nuor­ten 18–30-vuotiaiden aikuis­ten unel­mat maal­le­muu­tos­ta toteu­tu­vat, voi näkö­pii­ris­sä olla vas­ta­voi­ma kau­pun­gis­tu­mi­sel­le. “Jos tut­ki­muk­sen tie­dot nuor­ten unel­mis­ta toteu­tu­vat, meil­lä lähel­lä kau­pun­ke­ja sijait­se­van maa­seu­dun asu­kas­lu­ku sii­nä ikä­ryh­mäs­sä nelin­ker­tais­tuu ja kau­em­pa­na­kin ole­van maa­seu­dun tuplaan­tuu”, Kuh­mo­nen sanoo Ylel­le. Aivan kuin hän puhui­si eri­tyi­ses­ti Oulus­ta ja sen maa­seu­tu­mai­sis­ta taajamista.

Kun­nal­li­sel­la pää­tök­sen­teol­la voi­daan monin tavoin ohja­ta aluei­den kehi­tys­tä. Oulun ja Iin­kin päät­tä­jil­lä on rat­kais­ta­va­naan esi­mer­kik­si kou­lu­verk­koon liit­ty­viä suu­ria asioi­ta, joil­la on mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia haja-aluei­den kehi­tyk­sel­le. Näh­tä­väk­si jää, kuin­ka kau­as tule­vai­suu­teen päät­tä­jien kat­se kantaa.