Iin kunnassa puhalletaan vimmalla elinvoimaa kylille. Kunnanvaltuusto on linjannut, että lapset saavat käydä lähikoulua niin pitkälle, kuin se vain on mahdollista. Rajapyykiksi on asetettu moneen muuhun kuntaan verrattuna alhainen, kolmenkymmenen oppilaan raja.
Tulevaisuutta viitoittavassa palvelusuunnitelmassa päätettiin kehittää Kuivaniemen koulua. Päätös toi pitäjään auringonpaistetta pitkän pilvisen kauden jälkeen. Jakkukylää suunnitelma suitsi elävöittämään niin, että oppilasmäärä ei toteudu ennustetusi.
Kunnan johtoryhmä marssi Kuivaniemelle ja Jakkukylään pitämään kyläläisten kanssa elinvoimaillat, joissa yhdessä mietittiin miten asukkaita ja elinvoimaa voidaan lisätä. Kuivaniemen tilaisuudessa harmiteltiin ideoijien vähyyttä. Tähän iltaan väki ei innostunut lähtemään paikalle, mutta kyllä sielläkin tarvittaessa saadaan kansa koolle. Mieleeni on jäänyt elävästi eräs Kuivaniemen terveyspalveluiden supistamisuhasta tekemäni juttu. Olin sopinut tapaamisen terveyskeskuksen edustalle kahden kyläläisen kanssa, mutta paikalla olikin lähes koko kylä.
Jakkukylän elinvoimailta keräsi nelisenkymmentä kuulijaa. Tilaisuudessa todettiin, että Jakkukylässä on tehty ihmeitä ennenkin. Kyläläiset eivät nielleet Yli-Iin liittymistä Ouluun, vaan halusivat ja pääsivät iiläisiksi. Sen jälkeen kylä aktivoitui saadakseen riippusillan. Taistelutahtonsa myötä kylä on nimetty Asterix-sarjakuvien mukaan gallialaiseksi kyläksi. Kyläillassa kyseltiin vertauksen alkuperää. Kerrottakoon nyt, että Rantapohjan toimittaja Teea Tunturi nimesi Jakkukylän gallialaiseksi kyläksi tällä samaisella Rantapohjan toimittajalta-palstalla 4.1.2018.
Iihin puhalletaan elinvoimaa myös tonttikampanjalla. Yksityisiä maanomistajia innostetaan myymään kaavoitettuja tonttejaan sen sijaan, että he odottelevat, josko omat jälkeläiset rakentaisivat niihin.
Väki vähenee, eikä nopeita poppakonsteja pikkukoulujen oppilasmäärän lisäämiseen ole. Koskaan ei kuitenkaan tiedä, lähteekö kylän väkimäärä nousuun sattumalta tai suunnitelmallisesti.