YLE osui herkkään paikkaan teettämänsä mielipidetutkimuksen tuloksella. Siinä ehdoton enemmistö vastaajista tuki ajatusta, että yhteiskunnan on syytä tukea koko maan asuttuna pitämistä.
Tutkimuksen uutisointi osui sopivasti hiljaisimpaan uutisaikaan, ja tulosta onkin puitu laajasti mediassa. Kommenteissa on epäilty muun muassa tutkimuksen kysymyksenasettelua, kun vastaajille ei oltu tarkennettu, kuinka paljon heidän myönteisen vastauksensa toteuttaminen maksaisi.
Kaupunki-maaseutu ‑keskustelua käydään Suomessa säännöllisin väliajoin. Etenkin helsinkiläiset ja uusimaalaiset muistuttavat, kuinka paljon heiltä ohjataan verovaroja muualle Suomeen. Kehäkolmosen ulkopuolella asuvat puolestaan painottavat, kuinka paljon sieltä päätyy varoja pääkaupunkiseudulle vaikkapa valtion virastojen sijoittumisen vuoksi tai siksi, että maakunnista voittonsa hakevat yritykset ovat valinneet kotipaikakseen Helsingin. Viime aikoina on muistuteltu myös siitä, kuinka paljon kaikki suomalaiset maksavatkaan tukia helsinkiläisille vuokranantajille, kun maakunnista pääkaupunkiseudulle muuttavilla ei olekaan varaa alueen ylisuuriin vuokriin.
Kaupungistumisen puolestapuhujat säälittelevät tyhjentyvää maaseutua, mutta toteavat samaan hengenvetoon, että kyseessä on vääjäämätön kehitys tai että kaupungit kasvavat halusimme tai emme. Asia ei kuitenkaan ole aivan noin. Järjestäytyneellä yhteiskunnalla on aina keinonsa ohjaukseen, jos niin todella haluttaisiin. Myös pankeilla ja koko rakennusteollisuudella on merkittävä vaikutus ihmisten liikkeisiin. Kannattaa miettiä kenen etu on, että Suomi rakennetaan moneen kertaan uudelleen.
Muuttoliikkeet saavat aikaan taloudellista piristymistä, ja kukapa haluaisi hidastaa Suomen talouden kasvua kymmenen vuoden kituuttamisen jälkeen. Siksikään näköpiirissä ei liene keskustelua kummempaa maaseudun tyhjenemisen pysäyttämiseksi, vaikka toisinkin voisi olla.
Pekka Keväjärvi