Tämän päivän luonnonkasvi- ja yrtti-innostuksessa eli hortaharrastus on saanut uutta arvoa ja makua.
Terveellinenkin voi olla herkullista. Kiitos siitä kuuluu huippukokeille.
– Kun huippukokit toivat Euroopasta yrtti-innostuksen, he toivat ja kehittivät omalla osaamisellaan luonnonkasvien käyttöön myös uudenlaisia reseptejä ja omaa osaamistaan, summaa hortoilun tuoreet piirteet Iissä yrtti- ja luonnonkasvikursseja pitävä Päivi Kaukua.
– Uusia yrttireseptejä kehittelevien kokkien ja uusien keittokirjojen lista on pitkä. Jos joku pitää nostaa ykköseksi, niin se voisi olla villiyrttilähettilääksi nimitetty Sami Tallberg ja hänen villiyrttikeittokirjansa. Toinen tunnettu uranuurtaja on villiyrtti- ja michelin-kokki Jouni Toivanen ja hänen kirjansa Viettelevät villiyrtit.
Villiyrttien mainetta kirkastavat myös puhtaus, kotimaisuus ja terveellisyys sekä kasviksia painottavat ravintosuositukset. Villinä kasvava voittaa ravintoarvoillaan sään armoilla kipuilevat viljelykasvit ja lukuisat superfoodina tuotavat ulkomaiset uutuudet. Sisään harrastukseen pääsee opiskelemalla kasvin kerrallaan ja kokeilemalla. Kursseilta saa asiantuntijan opastusta tunnistamiseen ja kokenutkin harrastaja uutta potkua.
Voimakasvi nokkonen
Tylsää tai ei, ensimmäisten joukossa mainitaan aina monipuolinen ja helppo nokkonen. Tämän päivän hortoilija tekee siitä esimerkiksi nokkospestoa. Monipuolinen ja terveellinen nokkonen jalostuu myös sipseiksi. Resepti leviää netissä kulovalkea lailla. Ja hyvä, että leviää, sillä nokkonen on yleiskunnon vaalija ja varsinainen voimakasvi.
Keväällä nokkosesta kerätään lehtiä paria ylintä lehtiparia tuorekäyttöön, kuivattavaksi tai pakastettavaksi. Syksyllä taas siemeniä ja juuria. Nokkonen kuivaa sopivan ilmavissa nipuissa ylösalaisin ripustettuna tai kuivurissa talven varalle.
Nokkoslettuihin, pinaattikeiton tapaan tehtyyn nokkoskeittoon käy myös tuore, ryöpätty nokkonen. Nokkosensiemeniä voi kuivata ja käyttää vaikka teelusikan verran smoothien joukkoon. Nokkonen on mieto ja sitä voi käyttää vaikka kala- tai lihapulliin, lettutaikinaan tai vohveleihin.
Voi, voi voikukka
Toinen pistämätön luonnonkasvi on voikukka. Jos ehtii apajille ennen kukintaa, nuput voi säilöä pikkelsin tapaan etikkaan ja käyttää kapriksen sijasta. Ne voi käyttää myös kevyesti ryöpättynä ja pannulla rasvassa paistettuna aterian kasvislisäkkeenä.
Voikukan lehdet kelpaavat salaattiin, terälehdet vaikka viinin, siman tai uutena leviävän voikukkahillon raaka-aineeksi. Sileälaitainen voikukan lehti on miedompi kuin sahalaitaisen sisarlajinsa lehti. Sen sen voi nauttia vaikka voileivän päällä.
Pippuria pataan
Ennen kukintaa kerätty siankärsämön lehti sopii siltään pienenä silppuna salaattiin tai tomaatin kanssa leivän päälle. Maultaan se on tuju, kirpakka ja pippurinen.
Kukinnon voi kerätä myös ja kuivattaa ja käyttää salvian tapaan mausteena liharuoille. Sen sanotaan olevan hyvä mauste myös broilerille ja ahvenelle sekä juureksille.
Aspiriinin äiti
Mielenkiintoinen tuttavuus on myös mesiagnervo. Se tuoksuu jopa pökerryttävän imelältä. Sillä on elvytetty jalkakylvyssä puutuneita jalkoja, mutta Päivi Kaukua neuvoo käyttämään mesiangervoa kosmetiikkaan ja herkutteluun.
Kun aspiriini keksittiin, se löydettiin mesiangervosta. Jos ei kestä aspiriinia, kannattaa jättää koko kasvi rauhaan. Sami Tallbergin opeilla mesiangervon kukinnosta ja kookoskermasta syntyy kesäinen gourmet-jälkiruoka. Päivi Kaukua neuvoo käyttämään sitä sekä kasvikosmetiikkaan että ruoaksi. Netistä mesiangervon käyttöön löytyy myös smoothie-ohjeita. Makea kukinto kelpaa myös siman mausteeksi.
Muita tunnistamisen ja kokeilemisen arvoisia pellonpientareen ja metsän anteja ovat maitohorsma, poimulehti ja vaikka kasvimaalla riesaksi asti kasvavat vesiheinä, puna-apila ja valkoapila, jotka kaikki kelpaavat vaikkapa salaattiaineksiksi. Pihlajan nuoret lehtiummut ovat uskomattoman maukkaita ja muistuttavat karvasmantelia.
Nokkospesto
• 4 dl nokkosen lehtiä
• 1 kpl valkosipulinkynttä
• 1 dl raastettua parmesanjuustoa
• 50 g pinjansiemeniä tai sekoitus kurpitsan ja auringonkukan siemeniä
• 1 dl oliiviöljyä
• suolaa
• mustapippuria
Ryöppää huuhdellut nokkosenlehdet vesitilkassa. Murskaa monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella nokkoset, valkosipuli ja siemenet. Lisää joukkoon oliiviöljy. Lisää joukkoon voimakkaan makuista juustoa oman maun mukaan. Se voi olla kovaa vuohen- tai lampaanmaitojuustoa tai parmesania. Sekoita juustoraaste käsin kasvisseokseen. Lisää maun mukaan suolaa ja pippuria.
Käytä leivän päällä tai pastakastikkeena. Pesto säilyy myös pakasteessa.
Voikukkamakeaa
• 2 l voikukan kukintoja
• 4 dl vettä
• 5 dl hillosokeria
• 1 tl sitruunankuoriraastetta
Kerää kohtuullisen tiiviisti pakaten puoli litraa voikukan terälehtiä ja huuhtele ne vedellä. Kuori ja raasta sitruuna ja lisää se yhdessä voikukan terälehtien kanssa kattilaan. Lisää vesi ja kiehuta sitä noin puoli tuntia. Siivilöi lopuksi liemi erikseen ja kaada se takaisin kattilaan. Lisää joukkoon hillosokeri ja keitä. Purkita kuumana ja säilytä viileässä.
Saarennon lämmin salaatti
• 1 kg porkkanaa
• 1 tl suolaa keitinveteen
• noin 200 g keitettyjä kikherneitä
• 1 pkt fetajuustoa
• 3 rkl ruokaöljyä, jonka joukkoon voi listä myös jauhettua nokkosta
• n. 1 tl garam masalaa
• pieniä tuoreita siankärsämön lehtiä
Keitä porkkanat napakan kypsiksi ja viipaloi ne. Valuta kikherneiden liemi pois ja lisää herneet sekä fetajuusto porkkanoiden joukkoon. Mausta garam masalalla.
Jos haluat, paista salaattiaineksiä pannulla niin, että ne saavat hieman väriä pintaansa. Lisää viimeiseksi ennen tarjoilua siankärsämön lehdet. Tarjoa grillatun lihan tai kalan kera.