Vir­pi­nie­men kaa­va­muu­tok­ses­ta yhtei­nen tah­to­ti­la, mut­ta kus­tan­nuk­set arve­lut­ta­vat asukkaita

Vir­pi­nie­men alu­een asuk­kai­ta kokoon­tui isol­la jou­kol­la kysy­mään ja ker­to­maan mie­li­pi­tei­tään Meri­nie­men ja Kel­lon­lah­den vai­heit­tai­sen ase­ma­kaa­van toteut­ta­mis­hank­kees­ta. Kaa­va­muu­tos mah­dol­lis­tai­si vaki­tui­sen asu­mi­sen sal­li­mi­sen kysei­sil­lä raja­tuil­la, alun­pe­rin loma-asu­tuk­seen kaa­voi­te­tul­la alu­eel­la. Siten uudem­mil­la asuk­kail­la oli­si oikeus kir­ja­ta osoi­teen­sa väes­tö­re­kis­te­riin, kuten mai­straat­ti oli sal­li­nut teh­dä vuo­teen 2014 saakka.

Asuk­kai­den kool­le kut­su­mas­sa mii­tis­sä oli­vat muka­na Oulun kau­pun­gin uusi yhdys­kun­ta­joh­ta­ja Mar­ko Kil­pe­läi­nen ja ase­ma­kaa­va­pääl­lik­kö Kari Nykä­nen vas­taa­mas­sa kysy­myk­siin ja ker­to­mas­sa mis­sä mennään.

Sekä asuk­kai­den että kau­pun­gin yhtei­nen tah­to­ti­la on, että pian seit­se­män vuot­ta tape­til­la ollut asia saa­tai­siin rat­kais­tua, mut­ta nyt vireil­lä ole­vas­ta kaa­voi­tus­ku­vios­ta, kus­tan­nus­ten mää­räs­tä ja nii­den koi­tu­mi­ses­ta asuk­kai­den mak­set­ta­vik­si val­lit­see näkemysero.

Vii­me mar­ras­kuus­sa 265 alu­een asu­kas­ta jät­ti kau­pun­gil­le aloit­teen vai­heit­tai­sen ase­ma­kaa­van laa­ti­mi­sek­si Vir­pi­nie­meen. Yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta vas­ta­si aloit­tee­seen maa­lis­kuus­sa, että vai­hea­se­ma­kaa­van­muu­tos voi­daan käyn­nis­tää raja­tuil­la alueil­la ja teh­dä se tek­nis­luon­toi­se­na niin, että alu­een pää­käyt­tö­tar­koi­tus säi­lyy loma-asun­toa­lu­ee­na. Edel­ly­tyk­se­nä on, että kaa­va­muu­tok­sen haki­jat täyt­tä­vät ja lähet­tä­vät ase­ma­kaa­van muu­tos­ta kos­ke­van lomak­keen kau­pun­gin kir­jaa­moon hei­nä­kuun lop­puun men­nes­sä. Ton­tin omis­ta­ja tai hal­ti­ja (vuo­kraa­ja) ilmai­see näin osal­lis­tu­mi­sen ja sitou­tu­mi­sen kustannuksiin.

Yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta päät­ti tont­ti­koh­tai­ses­ti perit­tä­väs­tä mak­sus­ta, joka on alim­man hin­nas­ton mukai­nen ja kor­kein­taan 3300 euroa, oli sit­ten kysees­sä raken­net­tu tai raken­ta­ma­ton tontti.

Lau­ta­kun­nan mukaan vai­hea­se­ma­kaa­van­muu­tos­ta ei voi­da laa­tia tont­ti­koh­tai­ses­ti, vaan ase­ma­kaa­van muu­tok­sen on muo­dos­tet­ta­va tar­koi­tuk­sen mukai­nen koko­nai­suus. Näin ollen esi­mer­kik­si useam­pia tont­te­ja sisäl­tä­vän kort­te­lin kaa­va­mää­räys­tä voi­daan muut­taa vain, jos jokai­nen ton­tin omis­ta­ja tai hal­ti­ja sitou­tuu vai­hea­se­ma­kaa­van­muu­tok­seen ja sii­tä perit­tä­viin kus­tan­nuk­siin. Yhden kort­te­lin tosin voi muo­dos­taa kak­si­kin tont­tia. Yksit­täis­ten ton­tin­hal­ti­joi­den pois­jään­ti ei kui­ten­kaan kariu­ta hanketta.

Kri­tiik­kiä suun­ni­tel­ma sai niin kaa­va­muu­tok­sen toteut­ta­mis­ta­van kuin kus­tan­nus­ten­kin osal­ta. Vesa Karih­ta­la sanoi, että kaa­vao­sas­ton esit­tä­mä toteu­tus­ta­pa ja kus­tan­nuk­set poik­ke­vat täy­sin sii­tä mitä asuk­kait­ten aloit­tees­sa esi­tet­tiin. Kaa­voi­tus­työ tuli­si toteut­taa kau­pun­gin hank­kee­na kort­te­leit­tain, jon­ka jäl­keen kukin ton­tin omis­ta­ja voi­si halu­tes­saan hakea ton­til­le käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muutosta.

Täl­lai­nen vai­heit­tai­nen kaa­va on toteu­tet­tu esi­mer­kik­si Kala­joel­la huo­mat­ta­vas­ti vähem­min kus­tan­nuk­sin. Nyt Oulus­sa hank­keen hin­ta­la­puk­si arvoi­daan liki 800 000 euroa.

Pai­kal­la olleet viran­hal­ti­jat vakuut­ti­vat, että kau­pun­gil­la on vah­va tah­to saa­da kaa­va­muu­tos toteu­tet­tua eikä tar­koi­tuk­se­na ole rahas­tus. Mar­ko Kil­pe­läi­sen mukaan kun­nil­la on omat läh­tö­ko­dat ja perus­teet pää­tök­sen­te­koon ja toimintaan.

Kari Nykä­nen sanoi, että viran­hal­ti­jat val­mis­te­le­vat ja toteut­ta­vat teh­ty­jä pää­tök­siä. Kun esi­tys ja tar­ve kaa­va­muu­tok­seen ja ton­tin käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­seen läh­tee haki­joil­ta, peri­tään aiheu­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta mak­su, ja käy­tän­tö kos­kee tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kia haki­joi­ta ja aluei­ta Oulus­sa. Hank­keen kus­tan­nuk­set voi­vat jää­dä arvioi­tua pie­nem­mik­si, jol­loin mak­su ale­nee, mut­ta tark­kaa sum­maa ei vie­lä pys­ty­tä sano­maan. Toi­vee­na on, että hank­kee­seen läh­de­tään kat­ta­vas­ti mukaan, mikä alen­taa maksua.

Nykä­sen mukaan kaa­voi­tus käy yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nan kans­sa jat­ku­vaa vuo­ro­pu­he­lua ja täs­tä vii­mei­sim­mäs­tä­kin infos­ta väli­te­tään tie­toa lau­ta­kun­nal­le. Kaa­va­muu­tok­set voi­vat tun­tua pit­kil­tä ja byro­kraat­ti­sil­ta, mut­ta suun­nit­te­lu ja val­mis­te­lut teh­dään miten laki vaa­tii. Jos näin ei teh­täi­si, valit­ta­mal­la saa­daan hom­ma nurin ja pit­kit­ty­mään. Hank­keen edel­lyt­tä­mät sel­vi­tyk­set myös teh­dään, mikä­li esi­mer­kik­si ELY niin vaa­tii. Kau­pun­gil­la ei ole tar­vet­ta teet­tää lisäselvityksiä.

Jos kai­kil­ta ton­tio­mis­ta­jil­ta ei saa­da vas­taus­ta hei­nä­kuun lop­puun men­nes­sä, kaa­voi­tuk­ses­ta ollaan vie­lä yhtey­des­sä ja kysy­tään haluk­kuu­des­ta läh­teä mukaan.

– Kun koko­nais­ku­va on sel­vil­lä, tie­de­tään kus­tan­nuk­sis­ta­kin tar­kem­min ja asia voi ede­tä lau­ta­kun­nal­le pää­tök­sen­te­koon kaa­va­muu­tok­sen käyn­nis­tä­mi­sek­si ehkä elo­kuun lop­pu­puo­lel­la, arvioi Nykkänen.

Tuol­loin toi­mes­sa on jo uusi yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta, sil­lä uudet val­tuus­tot aloit­ta­vat 1.8. Kaa­va­pro­ses­si ete­nee nor­maa­liin tapaan luon­nok­ses­ta ja ehdo­tuk­ses­ta päätösvaiheeseen.

Aja­koh­tais­ta tie­toa hank­kees­ta ja vai­heis­ta löy­tyy kau­pun­gin verk­ko­si­vuil­ta: www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/virpiniemi

Asuk­kai­den kes­kuu­des­sa kol­men ton­nin kus­tan­nus­ta tont­tia koh­ti pidet­tiin kor­kea­na ja se voi muo­dos­tua kyn­nys­ky­sy­myk­sek­si. Herä­si myös kysy­mys, mitä edel­ly­te­tään sen jäl­keen, jos kaa­va­muu­tos toteu­tuu, pitää­kö esi­mer­kik­si van­ha kesä­mök­ki kun­nos­taa nykyis­ten raken­nus­mää­räys­ten mukaiseksi?

Ei pidä, vaan mää­räyk­set kos­ke­vat uudisrakentamista.

Jot­kut asuk­kaat ovat kuul­leet arvos­te­lu­ja sii­tä, että muu­tok­sel­la hae­taan ton­tin ja asun­to­jen arvonnousua.

– Emme ole hake­mas­sa arvon­nousua, vaan että sai­sim­me saman asu­mi­soi­keu­den kuin mikä on jo aiem­min ollut, ja eikö se juu­ri se ole tasa­ver­tais­ta kun­ta­lais­ten kohtelua?

Arvon­las­ku sen­si­jaan on koet­tu vuo­den 2014 jäl­keen tont­tien ja asun­to­jen hinnoissa.

Jot­kut koke­vat tul­leen­sa myös hui­ja­tuik­si saa­des­saan käsi­tyk­sen, että kysei­sel­lä alu­eel­la vaki­tui­nen asu­mi­nen on mah­dol­lis­ta ja sallittua.

Miten tähän on tultu?

Ongel­man alku ja juu­ri Kel­lon­lah­del­la ja Meri­nie­mes­sä oli mai­straat­tien 2014 käyt­töö­not­ta­ma val­ta­kun­nal­li­nen menet­te­ly­oh­je, jon­ka mukaan vapaa-ajan asun­toi­hin ei saa kir­ja­ta vaki­tuis­ta osoitetta.

Vaik­ka Hau­ki­pu­das oli aikoi­naan kaa­voit­ta­nut Vir­pi­nie­men Meri­nie­men ja Kel­lon­lah­den loma-asun­toa­lu­eek­si, ja ton­tin­luo­vu­tus, sopi­muk­set sekä raken­nus­lu­vat oli laa­dit­tu loma-asun­noil­le, sal­li mai­straat­ti sil­ti vuo­teen 2014 saak­ka vaki­tui­sen osoit­teen aluei­den raken­nuk­siin. Tämän jäl­keen paluu- tai uudet muut­ta­jat alu­eel­le on kir­jat­tu väes­tö­re­kis­te­riin ”vail­la vaki­tuis­ta asun­toa” ‑rekis­te­riin, mis­tä aiheu­tuu pal­jon hankaluuksia.

Kysei­sil­lä alueil­la on yhteen­sä 215 raken­nus­tont­tia, jois­ta 163:lle on raken­net­tu loma-asun­to ja jois­ta kol­me ei täy­tä vaki­tui­sen asu­mi­sen tek­ni­siä vaatimuksia.

Tilan­tee­seen on haet­tu rat­kai­sua ja muu­tos­ta vuo­des­ta 2015. Vii­mei­sin oli mar­ras­kui­nen alu­een asuk­kai­den esi­tys vai­hea­se­ma­kaa­vas­ta Kel­lon­lah­teen ja Meri­nie­meen. Oulun kau­pun­ki ryh­tyi vuo­si sit­ten neu­vot­te­le­maan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton kans­sa, jot­ta se voi­si muut­taa kir­jaa­mis­käy­tän­töä, mikä oli­si ollut kaik­kien kan­nal­ta nopein ja edul­li­sin rat­kai­su tilan­tee­seen. Vas­taus oli kielteinen.

Seu­raa­va askel­merk­ki oli yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nan pää­tös vai­hea­se­ma­kaa­va­muu­tok­sen käyn­nis­tä­mi­ses­tä tie­tyin ehdoin.