Vesi­lin­tu­jen met­säs­tys alkaa tänään

Vesi­lin­tu­jen met­säs­tys alkaa tänään tiis­tai­na 20. elo­kuu­ta kel­lo 12. Met­säs­tys­tä tulee koh­den­taa run­sas­lu­kui­siin sor­sa­la­jei­hin, kuten sini­sor­saan, taviin ja telk­kään. Vesi­lin­tu­jen hämä­rä­met­säs­tys on kielletty.

Täs­tä päi­väs­tä läh­tien saa met­säs­tää sini­sor­sia, tave­ja, telk­kiä sekä hei­nä­ta­via, haa­pa­naa, jou­hi­sor­saa, lapa­sor­saa ja tukkasotkaa. 

Allin, iso­kos­ke­lon ja tuk­ka­kos­ke­lon met­säs­tys alkaa 1.9. Meri- ja kana­dan­han­hea on voi­nut met­säs­tää pel­loil­ta elo­kuun 10. päi­väs­tä läh­tien. Eili­ses­tä läh­tien pyyn­ti on sal­lit­tua myös vesia­lueil­la. Meri­han­hen met­säs­tys on sal­lit­tua vain mää­ri­tel­lyl­lä ran­nik­koa­lu­eel­la ja voi­mas­sa on kah­den lin­nun vuorokausikiintiö.

Vesi­lin­tu­jen met­säs­tys­kiel­to alkaa tun­ti aurin­gon las­kun jäl­keen ja päät­tyy tun­tia ennen aurin­gon nousua. Aurin­gon las­ku- ja nousuai­ka vaih­te­le­vat maan eri osis­sa. Aurin­gon las­ku- ja nousua­jat on help­po tar­kas­taa Oma riis­ta ‑maas­to­so­vel­luk­ses­ta.

Vesi­lin­tu tulee aina tun­nis­taa ennen lau­kaus­ta. Pil­vi­sel­lä sääl­lä tun­nis­ta­mi­seen riit­tä­vä valo saat­taa lop­pua jo ennen lail­li­sen met­säs­tyk­sen päät­ty­mis­tä. Täl­löin suo­si­tel­laan met­säs­tyk­sen päät­tä­mis­tä. Haa­voit­tu­neen vesi­lin­nun saa etsiä, lopet­taa ja ottaa hal­tuun myös aurin­gon laskettua.

– Met­säs­tys­tä tulee koh­den­taa run­sas­lu­kui­siin lajei­hin, kuten sini­sor­saan, taviin ja telk­kään. Nämä ovat vesi­lin­nuis­ta kol­me ylei­sin­tä saa­lis­la­jia, Suo­men riis­ta­kes­kuk­sen eri­kois­suun­nit­te­li­ja Mar­ko Svens­berg ker­too.

Tut­ki­mus­ten mukaan vesi­lin­tu­jen taan­tu­man pää­syy on eli­nym­pä­ris­tö­jen tilan heik­ke­ne­mi­nen. Vaik­ka met­säs­tys ei näy­tä ole­van sor­sa­la­jien taan­tu­man syy, tulee met­säs­tä­jien kan­taa vas­tuun­sa kan­to­jen hoi­dos­sa. Met­säs­tys tulee mitoit­taa riis­ta­kan­nan tilan ja kan­nan­hoi­dol­li­sen tavoit­teen mukaisesti. 

– Suo­mes­sa on tär­ke­ää panos­taa eli­nym­pä­ris­tö­jen kun­nos­ta­mi­seen, sil­lä olem­me Euroo­pan unio­nin alu­eel­la monen vesi­lin­tu­la­jin tär­kein pesi­mä­alue. Vesi­lin­nus­ta­jien riis­tan­hoi­toin­to oli­si syy­tä koh­dis­taa poi­kue-eli­nym­pä­ris­tö­jen kun­nos­ta­mi­seen ja pien­pe­to­pyyn­tiin, Svens­berg jatkaa.

Suo­men riis­ta­kes­kus suo­sit­te­lee malt­tia vil­jan ja saa­liin mää­rään, jos ruok­kii vesi­lin­tu­ja metsästystarkoituksessa.

Puna­sot­kan ja noki­ka­nan met­säs­tys on kiel­let­ty koko maas­sa. Kiel­let­tyä on myös haah­kan syy­sai­kai­nen met­säs­tys ja allin met­säs­tys sisämaassa.

Meria­lueil­la allin met­säs­tys­tä on käy­tös­sä saa­lis­kiin­tiö, joka mah­dol­lis­taa vii­den allin saa­liin päi­väs­sä. Met­sä­han­hea voi met­säs­tää tiu­koin rajoi­tuk­sin poh­joi­sem­man Suo­men erik­seen mää­ri­tel­lyl­lä alu­eel­la 20.–27.8. ja Kaak­kois-Suo­mes­sa loka-mar­ras­kuus­sa erik­seen mää­ri­tel­lyl­lä alueella. 

Saa­li­sil­moi­tus­vel­vol­li­suus on voi­mas­sa seu­raa­vil­la vesi­lin­tu­la­jeil­la: met­sä­han­hi, meri­han­hi, haa­pa­na, jou­hi­sor­sa, hei­nä­ta­vi, lapa­sor­sa, tuk­ka­sot­ka, haah­ka, alli, iso­kos­ke­lo sekä tuk­ka­kos­ke­lo. Lisäk­si vel­vol­li­suus kos­kee puna­sot­kaa ja noki­ka­naa, jot­ka ovat mää­rä­ai­kai­ses­sa metsästyskiellossa.

Met­säs­tä­jiä keho­te­taan kir­jaa­maan kaik­ki vesi­lin­tusaa­liit Oma riis­ta ‑pal­ve­luun.