Vene­sa­ta­man kehit­tä­mi­nen vaa­tii pitem­piä vuokrasopimuksia

Kol­jun vene­sa­ta­mas­sa Halo­sen­nie­mes­sä on tal­ven aika­na teh­ty ruop­pauk­sia ja siis­tit­ty ympä­ris­töä. Vii­meis­te­ly­työt teh­dään kevääl­lä, jol­loin myös pen­ger­tä vahvistetaan.

– Ajan saa­tos­sa maan­ko­hou­ma ja lah­den las­kuo­jien tuo­ma lie­te on madal­ta­nut sata­maa niin, että isom­man syväyk­sen vaa­ti­vil­la veneil­lä alkoi tul­la poh­ja­kos­ke­tuk­sia, tote­aa vene­sa­ta­mas­ta vas­taa­van Kol­jun Venei­ly-yhdis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Nii­na Halonen.

Lupa oli 500 kuu­tion ruop­pauk­seen. Kaik­ki työ sata­mas­sa on teh­ty oma­na hank­kee­na tal­koo­työ­nä ja kus­tan­nuk­set mak­set­tu yhdis­tyk­sen varois­ta, ilman avus­tuk­sia. Kus­tan­nuk­set ovat noin 4000 euron luok­kaa, mut­ta ilman tal­koo­työ­tä sum­man perään oli­si pitä­nyt pyö­räyt­tää hyvin­kin yksi nol­la lisää.

– Sata­man yllä­pi­dos­sa meil­lä mah­ta­va yhteis­hen­ki ja sitou­tu­nei­ta tal­koo­lai­sia. Kaik­kien yhtei­nen tah­to­ti­la on pitää sata­ma hyväs­sä kun­nos­sa, toi­min­nas­sa ja ennen kaik­kea tar­jo­ta koh­tuu­hin­tai­sia vene­paik­ko­ja, kiit­te­lee Halo­nen jäsen­ten aktiivisuutta.

Sata­mas­sa ope­roi ammat­ti­ka­las­ta­jia, joten ruop­pauk­sel­la on halut­tu tur­va­ta myös hei­dän toi­min­tae­del­ly­tyk­siä. Yleen­sä yli vii­si­met­ri­sil­le veneil­le on jou­dut­tu joka vuo­si myy­mään eioo­ta, sou­tu­ve­neil­le on löy­ty­nyt paikkoja.

Toi­min­nan suu­rin uhka Halo­sen mukaan on Oulun kau­pun­ki, joka pitää yhdis­tys­tä löy­säs­sä hir­res­sä lyhyil­lä maanvuokrasopimuksilla.

– Meil­le tar­jo­taan vii­si­vuo­ti­sia sopi­muk­sia ker­ral­laan, mikä tekee pit­kän­täh­täi­men kehi­tys­hank­keet käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mik­si, kos­ka vuo­kra­so­pi­mus vel­voit­taa mei­dät pur­ka­maan koko sata­man sopi­muk­sen päät­tyes­sä. Samal­la vii­si­vuo­ti­set tai sitä lyhyem­mät vuo­kra­so­pi­muk­set sul­ke­vat mei­dät esi­mer­kik­si Lea­der-tuen ulko­puo­lel­le, kos­ka lyhyt vuo­kra­so­pi­mus ei takaa, että Lea­de­rin inves­toin­ti­tu­ki oli­si sii­hen myön­ne­tys­sä käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­sa edel­ly­tyk­se­nä ole­van vii­den vuo­den ajan, har­mit­te­lee Halonen.

Halo­nen ihmet­te­lee­kin Oulun kau­pun­gin poli­tiik­kaa: merel­lis­tä Oulua halu­taan kehit­tää samal­la kun pai­ni­taan kroo­ni­sen raha­pu­lan kans­sa ja sata­mat rapistuvat.

– Meil­lä oli­si rat­kai­su, mut­ta vies­tim­me ei mene peril­le yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta: anta­kaa meil­le pit­kä maan­vuo­kra­so­pi­mus ja me kehi­täm­me ja yllä­pi­däm­me sata­maa, hank­ki­sim­me jopa rahoi­tuk­sen siihen.

Kol­jun vene­sa­ta­man his­to­ria alkaa 1990-luvun alus­ta, kun kun Hau­ki­pu­taan kun­nan­hal­li­tuk­sel­le teh­tiin aloi­te, että halo­sen­nie­me­läi­set sai­si­vat itse ja omin kus­tan­nuk­sen raken­taa ja yllä­pi­tää sata­maa, joka sil­loin oli Hau­ki­pu­taan kun­nan omis­ta­mal­la maal­la. Tähän tuli kun­nal­ta lupa ja sata­ma raken­net­tiin vene­pai­kois­ta perit­ty­jen mak­su­jen turvin.

Kol­jun Venei­ly-Yhdis­tys ry perus­tet­tiin 2013 jat­ka­maan sata­ma­toi­mi­kun­nan työ­tä ja kun­ta­lii­tok­sen myö­tä hel­pot­ta­maan sata­man asio­den hoi­ta­mis­ta Oulun kau­pun­gin kans­sa. Kol­jun Venei­ly-yhdis­tys on yleis­hyö­dyl­li­nen, voit­toa tavoit­te­le­ma­ton yhtei­sö, jon­ka tar­koi­tus on edis­tää tur­val­lis­ta veneilyä.

Venei­ly­kult­tuu­rin jat­ku­mi­nen suku­pol­vil­ta toi­sil­le on Nii­na Halo­sen mie­les­tä hie­noa. Kaut­ta aiko­jen isät ja äidit ovat opet­ta­neet näi­tä tai­to­ja lap­sil­leen. On tär­ke­ää, että olo­suh­teet ja puit­teet säi­ly­vät myös Oulun reu­na-alueil­la, mis­sä venei­ly ja kalas­tus on monil­le elämäntapa.

Kol­jun Venei­ly-yhdis­tys tekee yhteis­työ­tä Halo­sen­lah­den kyläyh­dis­tyk­sen kans­sa, joka yllä­pi­tää sata­man vie­res­sä ole­vaa Kol­jun majaa. Kyläyh­dis­tys jou­tuu toi­mi­maan vie­lä lyhyem­pien, 2‑vuotisten vuo­kra­so­pi­mus­ten puit­teis­sa. Kyläl­lä on herän­nyt kysy­myk­siä, mit­kä ovat kau­pun­gin aikeet Kol­jun alu­een suh­teen jatkossa?

– Soi­sin, että kau­pun­ki teki­si kau­as­kan­toi­sia pää­tök­siä, joil­la arvos­te­taan kylä­läis­ten teke­mää työ­tä ja anne­taan toi­min­ta­mah­dol­li­suu­det. Yhdis­tyk­sil­le pie­net­kin avus­tuk­set vapaa­eh­tois­toi­min­nan tuek­si voi­vat olla rat­kai­se­via, huo­maut­taa Nii­na Halonen.

Venei­ly-yhdis­tyk­sel­lä on sata­mas­sa myös kota, joka on kaik­kien vapaas­sa käy­tös­sä. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten kota paloi, mut­ta se raken­net­tiin uusik­si kau­pun­gin lähi­de­mo­kra­tia­toi­mi­kun­nal­ta saa­dun avus­tuk­sen turvin.

Kol­jun Venei­ly-yhdis­tys vuo­kraa vene­paik­ko­ja varaus­jär­jes­tyk­ses­sä. Jäse­nil­le vene­paik­ka on edul­li­sem­pi. Pai­kas­ta peri­tään vuo­si­mak­su ja pää­sään­töi­ses­ti sama vene­paik­ka on hal­ti­jan­sa käy­tös­sä vuo­des­ta toi­seen, ellei toi­sin sovi­ta. Yhdis­tyk­sen hal­li­tuk­sel­la on oikeus muut­taa vene­paik­ko­ja sata­man toi­mi­vuu­den takaa­mi­sek­si. Vene­vuo­kra­tu­lot mene­vät sata­man ylläpitämiseen.

Nii­na Halo­nen muut­ti per­hei­neen Oulus­ta Mar­tin­nie­meen kuu­ti­sen vuot­ta sit­ten. Hänen juu­ren­sa ovat vah­vas­ti Halo­sen­nie­mes­sä. Halo­nen on myös Mar­tin­nie­men kyläyh­dis­tyk­sen vara­pu­heen­joh­ta­ja ja aktii­vi­toi­mi­ja nyt kak­si ker­taa Röyt­tän saa­res­sa jär­jes­te­tys­sä Röyt­tä Roc­kis­sa. Fes­ta­ria ei ole ensi kesä­nä, sil­lä saa­res­sa ole­van “Rie­mu­lii­te­rin” säh­kö­jä uusi­taan, mut­ta 2021 roka­taan saa­res­sa jälleen.

– Tapah­tu­maan liit­ty­vis­tä asiois­ta sopi­mi­nen Iin kun­nan kans­sa sujui erit­täin jou­he­vas­ti, kiit­te­lee Halonen.

Mar­tin­nie­men sata­man tule­vai­suus on ollut jo useam­man vuo­den puhee­nai­hee­na, sil­lä osa sata­mas­ta on käyt­tö­kiel­los­sa huo­non kun­non takia. Sata­man tilan­net­ta käsi­tel­lään Mar­tin­nie­men kyläyh­dis­tyk­sen kokouk­ses­sa tors­tai­na 13.2. Pai­kal­la on myös kau­pun­gi­nin­si­nöö­ri Tapio Sii­ka­luo­ma.

Kol­jun venesatama

• Sijait­see Halo­sen­nie­mes­sä Halo­sen­lah­den poh­ju­kas­sa. 35 vuo­krat­ta­vaa vene­paik­kaa, 1 vierasvenepaikka.

• Hal­lin­noi noin 40-jäse­ni­nen Kol­jun Veneily-yhdistys.

• Vene­sa­ta­mas­sa yhdis­tyk­sen yllä­pi­tä­mä kota.

• Sata­ma-alue vuo­krat­tu Oulun kau­pun­gil­ta 800 e/vuosi.

• Alu­eel­la toi­mi Halo­sen­nie­men höy­ry­sa­ha vuo­teen 1951.

• Halo­sen­nie­meen syn­tyi 1920-luvul­la asuinyhdyskunta.

• Museo­vi­ras­to mää­ri­tel­lyt Halo­sen­nie­men asui­na­lu­een val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­väk­si raken­ne­tuk­si kulttuuriympäristöksi.

 

Uusi troo­lia­lus vesil­le keväällä

Halo­sen­ni­me­läi­set ammat­ti­ka­las­ta­jat Juk­ka Ålan­der ja Jark­ko Ålan­der, isä ja poi­ka, pää­se­vät jäi­den sulaes­sa kala­ve­sil­le uudel­la troo­lia­luk­sel­la, jota he ovat itse raken­ta­neet tal­ven aika­na. Per­hey­ri­tyk­ses­sä on kalas­tus­ko­ke­mus­ta jo kah­den­kym­me­nen vuo­den ajal­ta. Uusi 10-met­ri­nen kalas­tusa­lus tulee käyt­töön nykyi­sen vas­taa­van­lai­sen troo­la­rin rinnalle.

– Uusi alus val­mis­tuu vapuk­si, jol­loin kalas­tus­kausi alkaa, ker­too Jark­ko Ålander.

Ålan­de­rit kalas­ta­vat troo­lil­la, lou­kuil­la ja ver­koil­la. Saa­lis on pää­osin muik­kua, sii­kaa ja loh­ta. Kalaa myy­dään Halo­sen­nie­mes­tä kodin yhtey­des­sä ole­vas­ta hal­lis­ta. Kalaa väli­te­tään myös kalaliikkeille.