Veikkaus aikoo poistaa tämän vuoden aikana Suomesta yhteensä noin 3 500 peliautomaattiaan. Pitkällä tähtäimellä niitä poistetaan jopa 8 000. Tällä hetkellä koko maassa on noin 18 500 peliautomaattia. Uudistuksen tarkoituksena on paitsi estää alaikäisten pelaamista myös vähentää rahapeliautomaattien pelaamisesta aiheutuvia haittoja.
Tehdyt ratkaisut liittyvät syksyn aikana kerrottuihin pelaajakeskeisiin vastuullisuuslinjauksiin ja valmistautumiseen pakolliseen tunnistautumiseen, joiden kautta rahapelaamisesta pyritään tekemään entistä turvallisempaa. Pakollinen tunnistatuminen on tulossa automaateille vuoden 2021 aikana ja myös se vaikuttaa negatiivisesti Veikkauksen tuloihin. Tunnistautuminen ja muut keinot koskevat ainoastaan Veikkauksen hajasijoitettuja laitteita. Pelisaleissa olevat laitteet jäävät edelleen tunnistautumisen ulkopuolelle.
Veikkaus arvioi pelikatteensa laskevan ensi vuonna noin 30 miljoonaa euroa automaattien vähentämisen seurauksena. Vuonna 2018 automaattipelien pelikate oli noin 840 miljoonaa euroa.
Rahapeliautomaattien vähennykset on jo aloitettu ympäri Suomea. Rantapohjan alueella Oulussa rahapeliautomaatteja on hajasijoitettuna kaikkiaan 546 kappaletta. Iissä puolestaan automaatteja on 39.
Monet alueemme Veikkauksen asiamiehet eivät vielä tiedä, poistuuko heiltä automaatteja, mutta muun muassa Ylikiimingin S‑marketin Markku Päkkilä kertoo, että heillä olevista neljästä automaatista yksi poistetaan.
– En usko, että vähennys meillä vaikuttaa mitenkään.
Samoilla linjoilla on Yli-Iin Salen palveluvastaava Sari Hiltula, joka kertoo, että heillä on kaksi rahapeliautomaattia, eikä vielä ole tullut ilmoitusta, että kumpaakaan poistettaisiin.
– En usko, että se vaikuttaa meillä mihinkään, vaikka toinen automaateista poistettaisiin.
Haukiputaan SEO:n Juha Rasila kertoo, että heille ei vielä ole tullut tietoa vähennysten määrästä.
– Meillä on ollut neljä automaattia jo vuosikymmenien ajan. Automaatit ovat meille merkittävä tulonlähde, mutta en usko, että esimerkiksi yhden automaatin poistaminen juurikaan tulee näkymään tuloissa. Ne jotka pelaavat, pelaavat sitten niillä koneilla, joita jää jäljelle.
Rasilan mukaan automaattien viemään neliömäärään suhteutettuna niiden tuoma tuotto on hyvä. Tosin jo kolikkoajasta pankkikorttipelaamiseen siirtyessä automaattien tulot Rasilan mukaan pienenivät.
Rasila arvostelee rahapeliyhtiön markkinoinnin ja valvonnan yhteensovittamisyrityksiä.
– Nyt tuntuu, että mennään hölmöyksiin asti. Ei muutamien automaattien poisto vie ongelmapelaajien ongelmia mihinkään. Jokainen löytää keinot pelata, Rasila sanoo.
Hänen mielestään se, että automaatteja vähennetään on huonoa palvelua asiakkaita kohtaan.
– Sehän tarkoittaa, että meiltä poistuu osa palveluista, joita täällä asiakkaillemme tarjoamme.
Iin Autokeitaan Hannes Kortesalmi on Rasilan kanssa samoilla linjoilla ongelmapelaamisen problematiikasta.
– Jos tuosta meidän seitsemän automaatin rivistä yksi automaatti poistetaan, ei se juurikaan vaikuta mihinkään. Onhan se tietysti yksi mahdollisuus vähemmän pelata, mutta enemmän ajattelen, että kun pakollinen tunnistautuminen tulee, niin sillä voidaan jo ainakin jollain tasolla vaikuttaa ongelmapelaamiseen. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että se joka pelaa, se pelaa missä vaan.
Niin Iin Autokeitaalla kuin Haukiputaan SEOllakin on henkilökunnan käytössä peliautomaattien kauko-ohjainlaite, jolla peli voidaan sulkea, jos havaitaan esimerkiksi, että ala-ikäinen pyrkii pelaamaan.
Keskimäärin Veikkaukselta arvioidaan, että yksi automaatti tuottaa asiamiehelleen noin 4 000 euroa kuukaudessa. Toki automaattien välillä on tuottavuudessa hurjia eroja vaikkapa sijainnista riippuen. Kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaan alueen yrittäjät saavat vuosittain peliautomaateista noin viiden miljoonan tulot. Esimerkiksi Iin kunnan alueen yrittäjille maksettiin viime vuonna peliautomaattipalkkioita yhteensä noin 132 000 euroa. Veikkauksen mukaan myyntipaikkakorvauksia kaikista Veikkauksen eri pelimuodoista maksettiin viime vuonna Pohjois-Pohjanmaan alueelle noin 9,2 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi maakunnan monet yhdistykset saavat merkittävän osan tuloistaan Veikkauksen kautta tulevina tukina ja yhdistysväki on ollut osaltaan huolestunutta siitä, miten Veikkauksen vähenevät tuotto näkyy heidän toiminnassaan. Toisaalta Sisäministeriö kiinnittää huomiota siihen, että rahapeliongelmista johtuvien haittakustannusten kokonaisuuden on arvioitu olevan Suomessa satoja miljoonia euroja.
Veikkauksen pelejä pelataan Pohjois-Pohjanmaan kunnista eniten Pyhäjärvellä, jossa pelikatetta jokaista asukasta kohden syntyy 552 euroa vuodessa. Vähiten pelataan Tyrnävällä, jossa pelikate on 216 euroa per asukas. Iissä vastaava luku on 384 euroa ja Oulussa 324 euroa. Tästä lukemasta Onnenpeleistä, joihin fyysiset peliautomaatitkin lasketaan, muodostuu Oulussa 132 euroa ja Iissä 180 euroa. Luvuissa on huomioitu kunnan asukkaiden nettipelaaminen ja kunnan alueen myyntipaikkapelaaminen.
Pelikate lasketaan vähentämällä liikevaihdosta pelaajille maksetut voitot eli käytännössä se luku tarkoittaa sitä, paljonko kyseisellä paikkakunnalla on jokaista täysi-ikäistä asukasta kohti hävittyä rahaa. Koska luvut ovat pelikatetta ne ovat vertailukelpoisia, eikä esimerkiksi yksi iso voitto kunnan alueelle heilauta tilastoa merkittävästi. Useiden pienien paikkakuntien suuret lukemat johtuvat siitä, että kunnan alueella sijaitsee esimerkiksi liikenneasema, jossa ohikulkijat pelaavat Veikkauksen pelejä.