Uusi rakentamislaki hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023. Laajaa kokonaisuutta on valmisteltu vuosia ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan lain valmistelun aikana ei toteutettu riittävää vaikutustenarviointia, joten käytännön vaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa.
Rakentamislupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuvat uudessa rakentamislaissa yhdeksi lupamuodoksi, eli rakentamisluvaksi. Kiiminkiläisen rakennusliike VIK-rakennus Oy:n toimitusjohtaja Ville Koski uskoo, että uusi rakentamislaki tulee helpottamaan asioita, etenkin kun kaikkeen ei tarvitse jatkossa hakea erikseen lupaa.
–Nykykäytännöllä lupaprosessin vaikeuden ja kalliin hinnan takia moni on rakentanut luvatta tai jättänyt kokonaan rakentamatta tai korjaamatta rakennuksia, Koski sanoo.
Osana lupaprosessia on jatkossa esitettävä rakennus- ja purkumateriaaliselsvitys. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on myös rakentamislupaa haettaessa tehtävä ilmastoselvitys, jossa tulee raportoida uuden rakennuksen tai laajamittaisesti korjattavan rakennuksen hiilijalanjälki. Lain tavoitteena on Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan tuoda ilmastonmuutoksen hillintä osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Voimaan tuleva laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli rakentaessa tulee huomioida rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja ‑hyödyt.
–Meillä Suomessakin rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonepäästöistä, joten olen iloinen, että eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain. Se auttaa alaa kehittymään, ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalo (Vihr) kertoi tiedotteessa.
Raklissa ollaan tyytyväisiä, että ympäristövaliokunta on korostanut alan ottamista mukaan lakiin liittyvien asetusten valmistelussa. Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi toteaa, että vaikka laki on nyt hyväksytty eduskunnassa, on huomattava, että monelta osin lain myötä tulevat vaatimukset tarkennetaan säädettävillä asetuksilla.
–Ymäristövaliokunta on korostanut, että näitä asetuksia on työstettävä tiiviisti yhdessä kiinteistö- ja rakentamisalan kanssa, josta olemme Raklissa iloisia. Rakentamislain vaikutukset näkyvät suoraan rakentamisessa ja rakennushankkeissa, ja siksi on tärkeää, että alan ääni tulee kuulluksi, Somersalmi sanoo.
Lakiesitykseen tuli vielä eduskuntakäsittelyssä useita muutoksia, joista yksi merkittävimmistä oli käyttötarkoituksen muutoksia helpottava kirjaus poikkeamislupapykälään. Somersalmi sanoo, että yksittäisessä kohteessa poikkeamislupamenettely tulee olemaan ketterämpi vaihtoehto kuin kaavan uudistaminen.
–Niin ilmaston kuin kansantalouden näkökulmasta tyhjät, käyttämättömät tilat ovat silkkaa tuhlausta. On erinomainen asia, että tilat, joilla on kysyntää, saadaan käyttöön, Somersalmi sanoo.
Rakennusten korjaamatta jättäminen huolestuttaa VIK-rakennuksen Koskea, sillä se ei ole hyvä ratkaisu asumisterveyden eikä rakennusten arvon säilymisen kannalta. Rakennuslupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä tullaan nostamaan siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuitenkin kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.
–Tämä uusi laki hyödyttää eniten rakennusalan yrityksiä, jotka tuottavat valmiita piharakennuksia, jotka tuodaan paikalle kokonaisena tai pystytysvalmiina pakettina, Koski lisää.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.