Ukkos­kausi on käyn­nis­ty­nyt rytinällä

Suo­mes­sa havait­tiin tou­ko­kuun aika­na 22 400 maa­sa­la­maa, mikä on yli kol­me ker­taa enem­män kuin tou­ko­kuus­sa kes­ki­mää­rin. Kesä­kuus­sa­kin on ensim­mäis­ten päi­vien aika­na pai­kan­net­tu jo yli koko kesä­kuun kes­ki­mää­räi­nen salamasaldo.

Tou­ko­kuun lop­pu­puo­li toi muka­naan kesäi­sil­le ukko­sil­le otol­li­set sää­olo­suh­teet. Suo­mes­sa havait­tiin tou­ko­kuun aika­na noin 22 400 maa­sa­la­maa. Tämä on yli kol­me ker­taa enem­män kuin tou­ko­kuun 1991–2020 ilmas­tol­li­sen ajan­jak­son kes­kiar­vo, joka on 6 600 maa­sa­la­maa. Ukko­sia esiin­tyi tasai­ses­ti ympä­ri Suomea.

Vuo­des­ta 1960 alka­van mit­taus­his­to­rian tou­ko­kuun ennä­tys on vuo­del­ta 1963, jol­loin havait­tiin 38 000 maa­sa­la­maa. Tou­ko­kuus­sa on havait­tu yli 20 000 maa­sa­la­maa kuusi ker­taa mit­taus­his­to­rian 1960–2023 aika­na, eli tou­ko­kuun mää­räk­si se on har­vi­nais­ta (ker­ran kym­me­nes­sä vuo­des­sa), mut­ta ei kui­ten­kaan poikkeuksellista.

Myös kesä­kuun ensim­mäi­si­nä päi­vi­nä on pai­kan­net­tu jo yli 35 000 maa­sa­la­maa. Muu­ta­mas­sa päi­väs­sä yli­tet­tiin kesä­kuun kes­ki­mää­räi­nen maa­sa­la­ma­mää­rä, joka on 25 100.

Ukko­sis­ta saa­tiin esi­ma­kua jo huh­ti­kuun alus­sa, kun april­li­päi­vä­nä 1. huh­ti­kuu­ta 2024 maan ete­lä- ja kes­kio­sis­sa pai­kan­net­tiin 260 maasalamaa.

– Ukko­nen ei ole huh­ti­kuus­sa miten­kään poik­keuk­sel­li­nen ilmiö, mut­ta sala­ma­mää­räl­tään april­li­päi­vän ukko­nen oli kes­ki­mää­räis­tä huh­ti­kuun sala­ma­päi­vää sel­väs­ti run­sas­lu­kui­sem­pi, ker­too Ilma­tie­teen lai­tok­sen ukkos­tut­ki­ja Meri Vir­man.

Suo­men ukkos­kausi ulot­tuu yleen­sä tou­ko­kuus­ta syys­kuu­hun, jol­loin havai­taan kes­ki­mää­rin 113 100 maa­sa­la­maa (ilmas­tol­li­sen jak­son 1991–2020 kes­kiar­vo). Lähes puo­let ukkos­kau­den sala­mois­ta pai­kan­ne­taan hei­nä­kuus­sa, kes­ki­mää­rin 54 300 maa­sa­la­maa. Vuo­sien välil­lä on kui­ten­kin pal­jon vaih­te­lua niin ukkos­kau­den sala­ma­mää­ris­sä kuin nii­den ajal­li­ses­sa jakau­mas­sa. Esi­mer­kik­si vuon­na 2023 yli puo­let ukkos­kau­den ukko­sis­ta saa­tiin kesä­kuus­sa, kun taas vuon­na 2022 elokuussa.

Sala­ma on yksi vaa­ral­li­sim­mis­ta Suo­mes­sa esiin­ty­vis­tä sää­il­miöis­tä, mut­ta sala­mal­ta suo­jau­tu­mi­sen perus­sään­nöt tie­tä­mäl­lä voi huo­mat­ta­vas­ti vähen­tää toden­nä­köi­syyt­tä jou­tua sala­ma­nis­kun kohteeksi.

Ukko­sel­la on tur­val­li­sin­ta pysyä sisä­ti­lois­sa. Sisäl­lä­kin kan­nat­taa pysyä loi­tol­la esi­neis­tä, joil­la on yhteys talon ulko­puo­lel­le, ja säh­kö­lait­teet voi suo­ja­ta vir­ta­pii­kil­tä otta­mal­la ne pis­tok­keis­ta irti.

Myös auto on umpi­nai­se­na metal­li­ko­ri­na tur­val­li­nen paik­ka. Jos sala­ma iskee autoon, sala­man vir­ta kul­kee metal­li­kuor­ta pit­kin maa­han pää­se­mät­tä auton sisään. Auton sisä­ti­lois­sa­kin oltaes­sa sen metal­lio­siin kos­ke­mis­ta kan­nat­taa välttää.

Uimi­nen tai aukeal­la pai­kal­la ole­mi­nen ukko­sel­la on vaarallista.

– Ukko­sen jyri­nää kuul­taes­sa vedes­tä on syy­tä ran­tau­tua ja men­nä kau­em­mas vesi­ra­jas­ta. Jos raken­nus­ta tai autoa ei ole suo­jak­si, tai­va­sal­la tulee kyy­kis­tyä ison puun kor­keut­ta vas­taa­val­le etäi­syy­del­le, ei suo­raan puun alle tai aukeal­le pai­kal­le, neu­voo Ilma­tie­teen lai­tok­sen ukkos­tut­ki­ja Ter­hi Lau­ri­la.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.