Pohjois-Pohjanmaalle on rakenteilla ja suunnitteilla 2000−3000 tuulivoimalaa. Ennestään voimaloita on jo yli 500. Lapin liiton tuulivoimaselvityksissä on arvioitu, että Lappiin voitaisiin rakentaa lähes 2000 tuulivoimalaa.
Tuulivoimarakentamisella on paikkansa Suomen energiantuotannossa. Kunnat saavat kiinteistöverotuloja ja maanomistajat maanvuokratuloja. Rakentamisvaihe tarjoaa myös monille työtä ja toimeentuloa.
Tuulivoimayhtiöt mainostavat rakentavansa tuulivoimalat markkinaehtoisesti. Hyvä niin, mutta rakentamisessa on myös vastuutonta markkinameininkiä. Hankkeita markkinoidaan kuntapäättäjille ja maanomistajille kymmenien vuosien toiminta-ajalla, vaikka sähkön hintaa ei kyetä ennustamaan edes kolmen vuoden päähän.
Kaikki viittaa siihen, että merituulivoimalat ja pienydinreaktorit syövät jo ensi vuosikymmenellä maatuulivoimaloiden markkinat. Tekniikaltaan vanhentuneiden maatuulivoimaloiden huoltoon ja kunnossapitoon ei kannata käyttää varoja. Kuka siivoaa Pohjois-Suomen luonnosta tuhannet romuttuneet tuulimyllyt ja ennallistaa maa-alueet, kun myllyt lakkaavat pyörimästä? Ei kukaan, jos siihen ei ennakolta varauduta riittävillä vakuuksilla. Luontoon jäävät kuten kaivosten kaivannaisjätteet.
Tällä hetkellä rakennettavien ja suunnitteilla olevien maatuulivoimaloiden korkeus on yleensä 250−300 metriä. Yhden keskikokoisen voimalan perustuksissa on tuhat kuutiota betonia ja 130 000 kiloa raudoitusterästä. Tuulivoimayhtiöt voivat rakentaa jopa 100 tuulivoimalaa ilman että kansalaisilla tai viranomaisilla on mitään mahdollisuutta tarkistaa ja valvoa purkamisen ja maa-alueen ennallistamisen varalta asetettuja vakuuksia ja niiden riittävyyttä. Asia on jätetty sen varaan mitä tuulivoimayhtiö ja maanomistajat ovat keskenään salaisesti sopineet.
Ison tuulivoimapuiston purkusuunnitelman tekeminen, työmaan perustaminen, voimaloiden purkaminen, jätteiden poiskuljettaminen ja kierrättäminen sekä maa-alueen ennallistaminen on valtava urakka. Tuulivoimayhtiön ja maanomistajien väliset purkusopimukset ovat kuitenkin tiettävästi samaa tasoa kuin tupakka-askin kanteen piirretyt talon piirustukset.
Tuulivoimapuistot ovat pääosin ulkomaisten yhtiöiden tytäryhtiöitä. Turha kuvitella, että ulkomaisia sijoittajia kiinnostaisi käyttää varojaan Suomen tuulivoimaloiden purkamiseen ja maa-alueiden ennallistamiseen. Helpommalla pääsee, kun laittaa tytäryhtiön konkurssiin.
Pohjois-Suomi on menossa täyttä vauhtia kohti ympäristökatastrofia. Yksikin kymmeniä ränsistyneitä, siipirikkoisia ja öljyä vuotavia voimaloita sisältävä tuulivoimapuisto on kuin Rovaniemi Lapin sodan jälkeen.
Tuulivoimarakentaminen on Suomessa yhtä leväperäistä toimintaa kuin tehtaiden harjoittama jätevesien laskeminen puhdistamattomina vesistöihin 1950-luvulla. Sietämätön ympäristön pilaaminen pysäytettiin lopulta säätämällä 1962 vesilaki.
Aikaa ei ole hukattavissa. Jokainen uusi tuulivoimapuisto on tikittävä aikapommi. Nyt tarvitaan nopeasti tuulivoimalaki, jolla varmistetaan tuulivoimaloiden kestävä ja hyväksyttävä rakentaminen sekä purkaminen ja maa-alueen ennallistaminen.
Kari Tuomela
kansanedustajaehdokas (KD sit.), Oulu
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.