Ravus­tus­kausi alkaa perjantaina

Ravus­tus­kausi käyn­nis­tyy hei­nä­kuun 21. päi­vä kel­lo 12 ja jat­kuu loka­kuun vii­mei­seen päi­vään, muis­tut­taa Kala­ta­lou­den Kes­kus­liit­to. Eten­kin ilta ja yö ovat paras­ta ravus­tusai­kaa, mut­ta sak­si­niek­ka käve­lee mer­taan päivisinkin.

Ravus­ta­ja voi saa­da saa­liik­si sekä koti­mais­ta joki­ra­pua että poh­joi­sa­me­rik­ka­lais­ta alku­pe­rää ole­vaa vie­ras­la­ji täplä­ra­pua. Alku­kau­den saa­lii­seen vai­kut­taa veden läm­pö­ti­la. Mikä­li alku­ke­sä on ollut läm­min, ravut ovat ehti­neet vaih­taa kuo­ren­sa ja ovat hyvin liik­keel­lä heti kau­den alus­sa. Vii­leän alku­ke­sän sat­tues­sa rapu­jen kuo­ren­vaih­to voi olla vie­lä kes­ken ja ravut eivät ole vie­lä kun­nol­la liik­keel­lä. Täplä­ra­vul­le asian­tun­ti­jat uskal­ta­vat ennus­taa Ete­lä- ja Kes­ki-Suo­meen hyvää saa­lis­ta, kun on ollut usei­ta läm­pi­miä vuo­sia ja ala­mit­tais­ta poruk­kaa on jää­nyt run­sain mitoin kasvamaan.

Maam­me vuo­tui­nen rapusaa­lis on vii­me vuo­si­na ollut Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen mukaan noin 3,5 mil­joo­naa yksi­löä, jois­ta alle 10 % oli joki­ra­pu­ja. Pää­osan rapusaa­liis­ta saa­vat vapaa-ajan kalas­ta­jat, kau­pal­li­sen ravus­tuk­sen osuus ollut noin nel­jän­nes. Tuot­toi­sim­mat täplä­ra­pu­ve­det sijait­se­vat Hämees­sä, Pir­kan­maal­la ja Var­si­nais-Suo­mes­sa. Joki­ra­pusaa­lis pai­not­tuu Itä- ja Kes­ki-Suo­meen. Toki rapu­ve­siä on poihjoisemmassakin.

Ravus­tuk­seen tar­vi­taan aina vesia­lu­een omis­ta­jan lupa, ja 18–64-vuotiailla tulee lisäk­si olla kalas­ton­hoi­to­mak­su mak­set­tu­na. Ravus­tuk­seen käy­tet­tä­vät mer­rat tulee mer­ki­tä kohoil­la, jot­ka yltä­vät vähin­tään vii­si sent­ti­met­riä veden pin­nan ylä­puo­lel­le. Lisäk­si mer­rois­sa tulee olla ravus­ta­jan nimi ja yhteys­tie­dot sekä pyy­dys­merk­ki, jos vesia­lu­een omis­ta­ja niin edel­lyt­tää. Lait­to­mas­ta joki­ra­vun pyyn­nis­tä ravus­ta­jal­le voi­daan mää­rä­tä mak­set­ta­vak­si joki­ra­vun suo­je­luar­vo 50 euroa jokais­ta pyy­det­tyä joki­ra­pua kohden.

Rapu­rut­to ja täplä­ra­vun leviä­mi­nen ovat suu­rin uhka erit­täin uha­na­lai­sel­le joki­ra­vul­le. Jokai­nen ravus­ta­ja voi toi­mil­laan ehkäis­tä rapu­ru­ton leviä­mis­tä desin­fioi­mal­la, kui­vaa­mal­la tai pakas­ta­mal­la kaik­ki rapu­jen pyyn­nis­sä käy­tet­tä­vät väli­neet ennen nii­den siir­tä­mis­tä vesis­tön eri osien väil­lä tai toi­seen vesis­töön. Syö­tit tuli­si pyy­tää samas­ta vesis­tös­tä, jos­sa aio­taan ravus­taa. Mikä­li syö­tit ovat muu­al­ta, tulee nii­tä pakas­taa kol­me vuo­ro­kaut­ta ennen käyt­töä. Kaik­kein jär­ke­vin­tä oli­si käyt­tää jokai­ses­sa vesis­tös­sä omia rapumertoja.

Täplä­ra­pu on hai­tal­li­nen vie­ras­la­ji koko EU:n alu­eel­la. Täplä­ra­vul­le on laa­dit­tu hal­lin­ta­suun­ni­tel­ma, jon­ka perus­teel­la täplä­ra­pu­kan­to­jen hyö­dyn­tä­mis­tä ja kaup­paa voi­daan jat­kaa, mut­ta nii­tä ei enää saa vil­jel­lä tai istut­taa luon­non­ve­siin, eikä nii­tä ei saa mis­sään tilan­tees­sa lyhy­tai­kai­ses­ti­kaan sum­put­taa pyyn­tia­lu­een­sa ulko­puo­lel­la. Lisäk­si on hyvä muis­taa, että myös joki­ra­pu­jen istut­ta­mi­nen vaa­tii aina luvan.

Vas­tuul­li­nen rapu­juh­lien jär­jes­tä­jä huo­leh­tii, että rapu­ja kei­tet­täes­sä ravut lisä­tään aina kie­hu­vaan veteen joko yksi­tel­len tai muu­ta­man ravun eris­sä. Keit­to­ve­den tulee kie­hua koko ajan. Sopi­va keit­toai­ka ravuil­le on noin 8–12 minuut­tia koon mukaan. Muut ravun­keit­tä­mi­seen tar­vit­ta­vat ainek­set ovat suo­la, soke­ri ja tilli.