Jo 20. kerran järjestetyssä Pihabongauksessa havaittiin räkättirastaita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Erinomaisen pihlajanmarjasadon ansiosta niitä BirdLife Suomen mukaan on jäänyt runsaasti talveksi Suomeen. Räkättirastas oli heti talitiaisen jälkeen runsain laji. Myös mustarastaita havaittiin tavallista enemmän. Vain kahtena talvena laji on ollut runsaampi kuin nyt.
Talvella harvinaisista rastaista punakylkirastaita ja kulorastaita nähtiin enemmän kuin aikaisempina vuosina on havaittu yhteensä. Ennätysrunsaita lajeja olivat myös korppi ja puukiipijä.
Uhanalaiseksi luokiteltuja varpusia havaittiin vähemmän kuin kertaakaan Pihabongauksen 20-vuotisen historian aikana: laji väheni peräti kolmanneksen viime vuodesta. Ennätysvähissä olivat myös fasaani sekä urpiainen, joka viime vuonna oli tapahtuman runsain laji. Urpiaisen talvikanta vaihtelee suuresti muun muassa lehtipuiden siemensadon mukaan. Nyt urpiaiset olivat lähes kateissa.
Ennätysvähän havaittiin myös tali- ja sinitiaisia. Viime syksynä tiaisia vaelsi tavallista vähemmän, mikä viittaa huonoon pesimätulokseen. Osasyynä tiaisten vähyyteen oli todennäköisesti myös leuto sää, minkä vuoksi monilla ruokinnoilla oli tavallista hiljaisempaa. Jo viime talvena tali- ja sinitiaisia nähtiin Pihabongauksessa keskimääräistä vähemmän.
Alustavat tulokset perustuvat yli 10 000 paikan havaintoihin. Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 101 lintulajista. Harvinaisin laji oli Helsingissä talvehtiva virtavästäräkki.
Havaintoja voi ilmoittaa vielä perjantaihin 31.1. saakka osoitteessa www.pihabongaus.fi. Tuloksia päivitetään koko ajan BirdLifen verkkosivuille, ja lopullinen yhteenveto julkaistaan helmikuun aikana.
Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla kerätään tietoa maamme talvilinnuston muutoksista.