Pohjois-Pohjanmaalla yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on Pk-yritysbarometrin mukaan hieman kohentunut syksystä (-9) ollen nyt ‑7. Vuosi sitten ennen koronakriisin realisoitumista luku oli +11.
Pohjois-Pohjanmaan yleiset suhdannenäkymät ovat synkemmät kuin lähialueella ja koko maassa. Arvio henkilökunnan määrästä vuoden päähän on kääntynyt kuitenkin positiiviseksi (+2), saldoluvun ollessa syksyllä ‑6, ja vuosi sitten +12.
Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Kevään 2021 Pk-yritysbarometri perustuu yli 5553 pienen ja keskisuuren yrityksen edustajan vastauksiin. Pohjois-Pohjanmaalla vastaajia oli 222. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.
Liikevaihtoa kuvaava saldoluku on Pohjois-Pohjanmaalla hienoisesti plussan puolella (+4), mutta kannattavuutta kuvaava saldoluku on edelleen miinuksella (-5). Tuotannon ja tuotteiden kehitykseen ja innovaatioihin yrityksissä uskotaan (+9), mutta investointien arvo on edelleen miinuksella (-13).
– Koronakriisi on kurittanut osaa alueen pk-yrityksiä, mutta kasvuhalukkuutta se ei ole onnistunut poistamaan. Kuitenkin alueen pk-yrityksistä 28 prosenttia kokee tarvetta sopeuttaa toimintaansa. Alueen yritykset uskovat kuitenkin vahvasti omaan ja työntekijöiden osaamiseen ja omasta työvoimasta halutaan pitää kiinni. Isompien yritysten investoinnit kuten Kemin Metsä Fibre tekemä investointipäätös 1,6 miljardia euroa 2,5 vuoden rakennushankkeena on todella tervetullut. Näitä uutisia tarvitaan jatkossakin, sillä pk-yritysten oma investointihalukkuus alueellamme on jo pitkään ollut heikohko ja tämän tilanteen kääntäminen edellyttää kansallisen linjausten lisäksi alueellisestikin positiivista toimintaa, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.
Alueen yritykset ovat edelleen kasvuhakuisia. Vastaajista peräti 44 prosenttia ilmoittaa olevansa kasvuhakuisia, ja niistä 8 prosenttia voimakkaasti kasvuhakuisia.
– Alueemme yritykset eivät ole antaneet periksi ja pyrkivät edelleen kasvamaan hieman enemmän kuin koko maassa, sanoo Kolehmainen. Kasvuhakuisuus yrityksissä näkyy jatkuvana panostamisena tuotteiden ja tuotannon kehittämiseen ja uusien toimintamallien hakemiseen, vaikkakaan tämä ei vielä näy investoinneissa.
– Pk-yritysten kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen on löydettävä uusia keinoja. Pohjois-Pohjanmaalla vientiyrityksiä on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Korona tällä hetkellä vaikeuttaa vientiponnisteluja, mutta positiivista edistystä on tapahtunut. Suora palveluiden vienti on lisääntynyt viime vuodesta 10 prosenttia, toteaa Kolehmainen.
Maailmanmarkkinoiden kysynnän heikkeneminen ja toisaalta pandemia ja sen myötä asetetut rajoitukset vaikeuttavat viennin kehitystä. Kansalliset ja EU-rahoitteiset yritystuet mahdollistavat nyt kuitenkin hyvin kasvuun, kansainvälistymiseen, digitalisaation hyödyntämisen ja kiertotalouden kehittämiseen liittyvät yritystuet.
– Meidän on oltava aktiivisia ja kuljettava nyt eturintamassa, sillä markkinat jaetaan pandemiakriisin ja ilmastohätätilan myötä uudelleen, kannustaa Petri Keränen ELY-keskuksesta.
Pandemian ja asetettujen rajoitusten myötä maakunnan työttömyystilanne on reilu 20 prosenttia heikompi kuin vuosi sitten. Työttömiä on nyt 4000 enemmän. Täällä on riski pitkäaikaisiin työllisyysvaikutuksiin. Tarvitaan aktiivisia toimia jo työttömyyden alkuvaiheessa osaamisen ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi ja toisaalta on huolehdittava yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta.
– Kasvaneesta työttömyydestä huolimatta meillä on kuitenkin edelleen merkittävä ulkomaalaisen työvoiman tarve useilla toimialoilla, muistuttaa Keränen.
Pohjois-Pohjanmaalla yritysten rahoitustarpeet ovat vähentyneet viime syksystä, vain 20 prosenttia yrityksistä tarvitsee uutta rahoitusta. Vastauksissa näkyy tarpeiden polarisaatio: suurin osa hakee rahoitusta kasvuun ja investointeihin, mutta osa tarvitsijoista (24 %) kärsii edelleen kireästä suhdannetilanteesta ja tarvitsee käyttöpääomarahoitusta tilannetta paikatakseen. Rahoituksen saatavuus on ollut Pohjois-Pohjanmaalla selvästi muuta maata paremmalla tolalla, sillä vain 5 prosenttia yrityksistä ei ole hakenut tai saanut tarvitsemaansa rahoitusta. Valtakunnallisesti 10 prosenttia yrityksistä ei ole hakenut tai saanut tarvitsemaansa rahoitusta.
– Pohjoispohjalaisten yritysten taloustilanne ollut kohtuullisen hyvä ja rahoituskysyntä on nyt maltillista. Tässä odotellaan näkymien selkiintymistä. Vientiyritysten kannattaa kuitenkin tällä hetkellä olla erityisen tarkkoja vastapuoliriskien kanssa. Tähän löytyy apua Finnveralta, sillä voimme myöntää luottovakuutuksia poikkeuksellisesti myös läntisiin teollisuusmaihin suuntautuviin kauppoihin, kertoo aluejohtaja Pasi Vartiainen Finnverasta.