Liian pitkään on Suomessa on keskitytty poliitikkojen laatikkoleikkeihin, mutta nyt katseet pitää viimein suunnata siihen, miten terveydenhuolto mullistuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Terveydenhuollon painopisteen tulee siirtyä ennaltaehkäisyyn. Ihmisten hyvinvoinnista ja siinä tapahtuvista muutoksista saadaan tarvittaessa yksityiskohtaista ja reaaliaikaista tietoa. Onko näin, että tulevaisuudessa terveystiedoista vain 10–20 % kerätään terveydenhuollossa? Loppu on ihmisten ja heitä seuraavien laitteiden tuottamaa.
Suomi on jo osittain herännytkin sote-alan tietojärjestelmien mahdollisuuksiin. Onhan terveysteknologia noussut korkean teknologian viennissä ykkössijalle kahtena edellisenä vuonna. Terveysteknologia-alan yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2016 huimat 2,5 miljardia euroa. Oulu on Suomen toiseksi suurin terveysteknologiakeskus 270 miljoonan liikevaihdollaan. On syytä muistaa, että terveysteknologian vientiliikevaihto kasvoi 31 % vuosina 2011–2016. Huolena on kyllä se, että VTR (valtion tutkimusrahoitus) loppuu sellaisenaan kokonaan ja se siirretään ns. yleiskatteellisena rahoituksena maakunnille eikä sitä ole ns. korvamerkitty tutkimukseen. Koska yo-sairaaloiden ns. kuntarahoitus poikkeaa paljon, niin tästäkin syystä olisi hyvä huomioida tulevassa maakuntarahoituksessa tutkimukselle oma osuus. Myös se on hyvä muistaa, että sairastavuus ns. kansantauteihin on huomattavasti suurempaa Pohjois-Suomessa kuin esimerkiksi Uudellamaalla. Kliinisen tutkimuksen vaikutukset myös hoitokäytäntöihin ovat kiistattomat.
Suomeen on perustettu SoteDigi Oy, joka vastaa kansallisesti kehitettäviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitä tukevasta kehittämisestä yhtenäispolitiikan ja maakuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai maakuntien tilauksesta.
Digitalisaation käynnistämällä työn muutoksella on ainakin kaksi merkittävää lähiajan seurausta. Ensinnäkin toimitiloja tarvitaan paljon vähemmän. Toimitiloja on rakennettu aivan liikaa digitalisaatioon nähden. Nyt monissa kunnissa ja kuntayhtymissä ongelmana ovat tyhjiksi jäävät kiinteistöt. Asia ei mitenkään liity sote- uudistukseen vaan samaan megatrendiin, joka on jo tyhjentänyt pankkisalit ja verotoimistot.
Tähän asti on ajateltu, että hoiva-alan työntekijöiden kysyntä kasvaa huomattavasti tulevina vuosikymmeninä, mutta jospa hoiva-alalla tarvittavan henkilökunnan määrä ei kasvakaan? Vanhusten määrä lisääntyy, mutta jos se ennustus, että samassa lisääntyisi myös henkilökunnan määrä, ei toteudukaan. Digitalisaation mahdollistamat etäkäynnit ja kuntoutuksen kehittyminen tulevat vähentämään hoitajien tarvetta.
Jokaisessa sairaalassa ja kunnassa pitää olla tiedossa, miten organisaatiossa johdetaan digitalisaatiota. Sen johtamista ei saa ulkoistaa, vaan se kuuluu jokaiselle johtajalle, esimiehelle ja työntekijälle. On mielenkiintoista, mitä meneillään oleva ict:n ja digitalisaation yhtiöittäminen merkitsee johtajuuden kannalta.
Maakuntien elinkeinopolitiikalle on tarjolla valtavat mahdollisuudet, mutta tämä ei tule onnistumaan, jos terveydenhuoltoa ja sairaaloita ei avata ainakin osittain eräänlaiseksi testiympäristöksi tai — alustaksi, joissa kokeillaan, kehitetään ja uudistetaan. Julkisen terveydenhuollon ja terveysalan yritysten yhteistyö otti merkittävän edistysaskeleen, kun Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) avasi vuoden 2015 lopulla uuden testauslaboratorion. OYS TestLab on laboratorioympäristö, jossa yritykset ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat testata ja kehittää ideoitaan ja tuotteistaan aidossa sairaalaympäristössä aitojen käyttäjien kanssa. TestLabin tavoitteena on nopeuttaa innovaatioiden saamista käyttöön nopeammin, edistää niiden kaupallistamista sekä vauhdittaa suomalaisten hyvinvointialan yritysten vientiä. OYS käyttää TestLabia myös omien prosessiensa kehittämiseen sekä tulevien rakennushankkeiden (OYS-Tulevaisuuden sairaala) mallintamiseen.
Antti Huttu-Hiltunen
hallituksen puheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Oulun kaupunginvaltuuston jäsen
Suomen Keskusta