Päät­tä­jäl­tä: Digi­ta­li­saa­tio on suu­rem­pi mur­ros kuin Sote-uudistus

Lii­an pit­kään on Suo­mes­sa on kes­ki­tyt­ty polii­tik­ko­jen laa­tik­ko­leik­kei­hin, mut­ta nyt kat­seet pitää vii­mein suun­na­ta sii­hen, miten ter­vey­den­huol­to mul­lis­tuu seu­raa­van kah­den­kym­me­nen vuo­den aika­na. Ter­vey­den­huol­lon pain­opis­teen tulee siir­tyä ennal­taeh­käi­syyn. Ihmis­ten hyvin­voin­nis­ta ja sii­nä tapah­tu­vis­ta muu­tok­sis­ta saa­daan tar­vit­taes­sa yksi­tyis­koh­tais­ta ja reaa­liai­kais­ta tie­toa. Onko näin, että tule­vai­suu­des­sa ter­veys­tie­dois­ta vain 10–20 % kerä­tään ter­vey­den­huol­los­sa? Lop­pu on ihmis­ten ja hei­tä seu­raa­vien lait­tei­den tuottamaa.

Suo­mi on jo osit­tain herän­nyt­kin sote-alan tie­to­jär­jes­tel­mien mah­dol­li­suuk­siin. Onhan ter­veys­tek­no­lo­gia nous­sut kor­kean tek­no­lo­gian vien­nis­sä ykkös­si­jal­le kah­te­na edel­li­se­nä vuon­na. Ter­veys­tek­no­lo­gia-alan yhteen­las­ket­tu lii­ke­vaih­to oli vuon­na 2016 hui­mat 2,5 mil­jar­dia euroa. Oulu on Suo­men toi­sek­si suu­rin ter­veys­tek­no­lo­gia­kes­kus 270 mil­joo­nan lii­ke­vaih­dol­laan. On syy­tä muis­taa, että ter­veys­tek­no­lo­gian vien­ti­lii­ke­vaih­to kas­voi 31 % vuo­si­na 2011–2016. Huo­le­na on kyl­lä se, että VTR (val­tion tut­ki­mus­ra­hoi­tus) lop­puu sel­lai­se­naan koko­naan ja se siir­re­tään ns. yleis­kat­teel­li­se­na rahoi­tuk­se­na maa­kun­nil­le eikä sitä ole ns. kor­va­mer­kit­ty tut­ki­muk­seen. Kos­ka yo-sai­raa­loi­den ns. kun­ta­ra­hoi­tus poik­ke­aa pal­jon, niin täs­tä­kin syys­tä oli­si hyvä huo­mioi­da tule­vas­sa maa­kun­ta­ra­hoi­tuk­ses­sa tut­ki­muk­sel­le oma osuus. Myös se on hyvä muis­taa, että sai­ras­ta­vuus ns. kan­san­tau­tei­hin on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa Poh­jois-Suo­mes­sa kuin esi­mer­kik­si Uudel­la­maal­la. Klii­ni­sen tut­ki­muk­sen vai­ku­tuk­set myös hoi­to­käy­tän­töi­hin ovat kiistattomat.

Suo­meen on perus­tet­tu Sote­Di­gi Oy, joka vas­taa kan­sal­li­ses­ti kehi­tet­tä­viin sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uusiin digi­taa­li­siin rat­kai­sui­hin liit­ty­vien hank­kei­den ja han­kin­to­jen toteut­ta­mi­ses­ta ja nii­tä tuke­vas­ta kehit­tä­mi­ses­tä yhte­näis­po­li­tii­kan ja maa­kun­tien sekä sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon koko­nai­sark­ki­teh­tuu­rin puit­teis­sa val­tio­neu­vos­ton toi­mek­sian­nos­ta tai val­tio­neu­vos­ton tai maa­kun­tien tilauksesta.

Digi­ta­li­saa­tion käyn­nis­tä­mäl­lä työn muu­tok­sel­la on aina­kin kak­si mer­kit­tä­vää lähia­jan seu­raus­ta. Ensin­nä­kin toi­mi­ti­lo­ja tar­vi­taan pal­jon vähem­män. Toi­mi­ti­lo­ja on raken­net­tu aivan lii­kaa digi­ta­li­saa­tioon näh­den. Nyt monis­sa kun­nis­sa ja kun­tayh­ty­mis­sä ongel­ma­na ovat tyh­jik­si jää­vät kiin­teis­töt. Asia ei miten­kään lii­ty sote- uudis­tuk­seen vaan samaan megat­ren­diin, joka on jo tyh­jen­tä­nyt pank­ki­sa­lit ja verotoimistot.

Tähän asti on aja­tel­tu, että hoi­va-alan työn­te­ki­jöi­den kysyn­tä kas­vaa huo­mat­ta­vas­ti tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä, mut­ta jos­pa hoi­va-alal­la tar­vit­ta­van hen­ki­lö­kun­nan mää­rä ei kas­va­kaan? Van­hus­ten mää­rä lisään­tyy, mut­ta jos se ennus­tus, että samas­sa lisään­tyi­si myös hen­ki­lö­kun­nan mää­rä, ei toteu­du­kaan. Digi­ta­li­saa­tion mah­dol­lis­ta­mat etä­käyn­nit ja kun­tou­tuk­sen kehit­ty­mi­nen tule­vat vähen­tä­mään hoi­ta­jien tarvetta.

Jokai­ses­sa sai­raa­las­sa ja kun­nas­sa pitää olla tie­dos­sa, miten orga­ni­saa­tios­sa joh­de­taan digi­ta­li­saa­tio­ta. Sen joh­ta­mis­ta ei saa ulkois­taa, vaan se kuu­luu jokai­sel­le joh­ta­jal­le, esi­mie­hel­le ja työn­te­ki­jäl­le. On mie­len­kiin­tois­ta, mitä meneil­lään ole­va ict:n ja digi­ta­li­saa­tion yhtiöit­tä­mi­nen mer­kit­see joh­ta­juu­den kannalta.

Maa­kun­tien elin­kei­no­po­li­tii­kal­le on tar­jol­la val­ta­vat mah­dol­li­suu­det, mut­ta tämä ei tule onnis­tu­maan, jos ter­vey­den­huol­toa ja sai­raa­loi­ta ei ava­ta aina­kin osit­tain erään­lai­sek­si tes­tiym­pä­ris­tök­si tai — alus­tak­si, jois­sa kokeil­laan, kehi­te­tään ja uudis­te­taan. Jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon ja ter­vey­sa­lan yri­tys­ten yhteis­työ otti mer­kit­tä­vän edis­ty­sas­ke­leen, kun Oulun yli­opis­tol­li­nen sai­raa­la (OYS) ava­si vuo­den 2015 lopul­la uuden tes­taus­la­bo­ra­to­rion. OYS Test­Lab on labo­ra­to­rio­ym­pä­ris­tö, jos­sa yri­tyk­set ja sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­set voi­vat tes­ta­ta ja kehit­tää ideoi­taan ja tuot­teis­taan aidos­sa sai­raa­laym­pä­ris­tös­sä aito­jen käyt­tä­jien kans­sa. Test­La­bin tavoit­tee­na on nopeut­taa inno­vaa­tioi­den saa­mis­ta käyt­töön nopeam­min, edis­tää nii­den kau­pal­lis­ta­mis­ta sekä vauh­dit­taa suo­ma­lais­ten hyvin­voin­tia­lan yri­tys­ten vien­tiä. OYS käyt­tää Test­La­bia myös omien pro­ses­sien­sa kehit­tä­mi­seen sekä tule­vien raken­nus­hank­kei­den (OYS-Tule­vai­suu­den sai­raa­la) mallintamiseen.

Ant­ti Huttu-Hiltunen
hal­li­tuk­sen puheenjohtaja
Poh­jois-Poh­jan­maan sairaanhoitopiiri
Oulun kau­pun­ginval­tuus­ton jäsen
Suo­men Keskusta