Mis­tä kan­sa puhuu?

Olem­me Vapau­den lii­ton ehdok­kai­den kans­sa kier­tä­neet ahke­ras­ti Oulun vaa­li­pii­riä, olem­me poi­ken­neet myös Lapin vaa­li­pii­rin puo­lel­la. Jo täs­sä koh­taa on käy­nyt sel­väk­si, että seu­raa­vas­sa ker­to­ma­ni tär­keät kan­saa kos­ket­ta­vat aiheet on sivuu­tet­tu syys­tä tai toi­ses­ta jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa. Nii­tä ei ole kysyt­ty vaa­li­ko­neis­sa, eikä lii­oin eri­lai­sis­sa panee­leis­sa tai vaa­li­ten­teis­sä. Aiheet nouse­vat voi­mak­kaas­ti kui­ten­kin tel­toil­la puheek­si ja ne ansait­se­vat tul­la jul­ki­ses­ti ker­ro­tuk­si. Kan­san tun­not, aja­tuk­set ja koke­muk­set ovat juu­ri nii­tä, mis­tä mei­dän on puhut­tu­va ja tar­vit­ta­viin toi­miin ryhdyttävä.

Ehdot­to­mas­ti aiheis­ta kär­keen nousee koro­naan liit­ty­vät aiheet. Eri­lai­set toteu­te­tut koro­na­toi­met mukaan lukien yri­tys­ten toi­min­ta­ra­joi­tuk­set ja sul­ke­mi­set, liik­ku­mis­ra­joi­tuk­set, karan­tee­nit, koro­na­pas­si, roko­te­pak­ko sote-puo­len hen­ki­lös­töl­le työ­pai­kan menet­tä­mi­sen uhal­la sekä koro­na­ro­kot­tei­den aiheut­ta­mat hai­tat ja jopa kuo­le­mat. Jul­ki­suu­des­sa yli­kuol­lei­suut­ta ihme­tel­lään, mut­ta syi­tä ei olla val­mii­ta tut­ki­maan. Suo­mes­sa yli­kuol­lei­suus on rokot­tei­den käyt­töön oton jäl­keen nous­sut voi­mak­kaas­ti. Euroo­pan yli­kuol­lei­suus oli vuo­den 2022 jou­lu­kuus­sa 19 % ja Suo­mes­sa 21,1 % ver­rat­tu­na vuo­sien 2016–2019 kuu­kausit­tai­siin kes­kiar­voi­hin. Nämä ovat val­ta­van kor­kei­ta luke­mia, joi­ta covid-19 ei seli­tä, ikään­ty­mi­nen on jo val­miik­si otet­tu ennus­teis­sa huo­mioon. Lisäk­si sai­raus­lo­mien mää­rä on lisään­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti. Vuo­sien 2011–2020 aika­na vuo­si­ta­sol­la kes­ki­mää­rin 308 000 hen­ki­löl­le mak­set­tiin sai­raus­päi­vä­ra­haa. Roko­tus­ten käyt­töön­o­ton jäl­keen mää­rä on voi­mak­kaas­ti lisään­ty­nyt. Vuon­na 2021 yhteen­sä 422 067 hen­ki­löl­le mak­set­tiin sai­raus­lo­ma­ra­haa ja vuon­na 2022 luku oli yli kak­sin­ker­tai­nen kes­ki­mää­räi­seen ollen 650 143 hen­ki­löä. Syyt täy­tyy sel­vit­tää ja rat­kai­sut löytää.

Mui­ta asia­ko­ko­nai­suuk­sia, joi­ta ihmi­set nos­ta­vat poik­keuk­set­ta kes­kus­te­luun ovat muun muas­sa mer­kit­tä­vis­sä yhteis­kun­nal­li­sis­sa teh­tä­vis­sä toi­mi­vien hen­ki­löi­den WEF sidon­nai­suu­det, digi­taa­li­sen hen­ki­löl­li­syy­den (digi-ID) käyt­töön­ot­to, WHO:n uusi pan­de­mia­so­pi­mus sekä Nato-jäse­nyys, joka run­tat­tiin läpi kan­saa kuu­le­mat­ta. Avoin­ta ja rehel­lis­tä kes­kus­te­lua asias­ta ei ole val­ta­kun­nal­li­ses­ti käy­ty, eikä jäsen­ha­ke­muk­sel­le ole kan­san tukea. Nato­ky­se­lyyn vas­tauk­sen antoi tam­mi­kuus­sa 2022 yhteen­sä 1 005 hen­ki­löä ja hel­mi­kuus­sa 1 382. Kan­san tuki perus­tet­tiin näi­hin gallupeihin.

Kan­san­edus­ta­ja toi­mii pal­ve­lu­teh­tä­väs­sä. Eri­to­ten eri luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä toi­mi­vien tulee kat­soa asioi­ta kau­kaa, näh­dä iso kuva ja kuun­nel­la lähel­lä aidos­ti läs­nä ole­mal­la. Oma kan­sa, sen hyvin­voin­ti ja etu­jen aja­mi­nen on kai­kes­sa toi­min­nas­sa ase­tet­ta­va ensi­si­jai­sek­si. Meil­lä on teh­tä­vä ja olem­me Vapau­den lii­tos­sa val­miit sen hoi­ta­maan. Sinun teh­tä­vä­si on mah­dol­lis­taa se. Muis­ta äänestää.

Mir­ka Väyrynen

kan­san­edus­ta­jaeh­do­kas

Vapau­den liit­to, Pudasjärvi