Miksi meillä suomalaisilla on omanlainen “tautikombo” eli kansansairauksia, mitä muualla maailmassa esiintyy huomattavasti vähemmän? Mitä DNA-näytteissä ilmenevät geneettiset variaatiot eli mutaatiot tarkoittavat? Minkälainen on oma geeniperimäni?
Näitä kysymyksiä on Haukiputaan lukiolla päästy pohtimaan monitieteellisellä kurssilla, jossa yhdistyy perinnöllisyystiede, biologia, kemia ja tilastomatematiikka.
Haukiputaan lukiolla on tänä syksynä järjestetty ensimmäinen yhteistyökurssi Oulun yliopiston kanssa ja otettu näin ensiaskel kohti lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä, jota edellytetään ensi vuonna voimaantulevassa uudessa lukioiden opetussuunnitelmaa koskevassa laissa.
Lokakuussa käynnistyneellä monitieteellisellä yhteiskurssilla on opiskeltu genetiikan perusteita ja niihin liittyvää perustutkimusta. Perustutkimusta on päästy kokeilemaan ihan käytännössä omalla koululla.
Tällä viikolla kun kurssi on jo lopuillaan ja oppilaat saivat analysoida omia DNA-näytteitään ja tarkastella näytteistä saatuja sekvenssejä eli emäsjärjestystä ja siinä esiintyvää variaatiota.
– Mutaatio-sanassa on negatiivinen lataus, mutta mutaatioita eli geneettisiä variaatioita on ja pitää olla kaikilla. Mutaatiot ovat välttämättömiä, jotta meistä ihmisistä on ylipäätään tullut ihmisiä, valaisi kurssilla opettanut Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkija Laura Kytövuori.
<$>Idea useamman lukioaineen ja yliopiston genetiikan tieteenalan yhdistävästä kurssista syntyi Haukiputaan lukion fysiikan, kemian ja matematiikan opettajan Niko Ruuskasen ja hänen puolisonsa, tutkija Laura Kytövuoren ajatuksesta. Idea sai tulta molempien työyhteisössä ja hanketta päästiin toteuttamaan nyt tänä syksynä. Ruuskanen ja Kytövuori ovat itsekin käyneet lukion Haukiputaalla.
Niko Ruuskanen uskoo, että jatkossakin tämänkaltainen yhteistyö voi olla mahdollista, kun yhteistyötä korkeakoulujen kanssa kehitetään. Lisäksi erilaiset yhteistyömuodot voivat olla lukioille myös vetovoimatekijöitä sen lisäksi, että ne lisäävät opiskelijoiden kiinnostusta lukio-opiskeluun ja myöhemmin yliopisto-opintoihin.
Tutkimustyötä lukiolla
Monitieteellisellä kurssilla, johon osallistuvat ovat pääasiassa lukion kolmannen vuoden opiskelijoita, päästiin perehtymään genetiikan tutkimisen perusasioihin ja tutustumaan lähemmin myös tukijan työhön. Opiskelijat tutustuivat kurssin aikana lisäksi mm. Oulun yliopiston järjestämään Tutkijoiden Yö ‑tapahtumaan biologian ja maantieteen opettajan Tomi Jokivirran johdolla.
Laura Kytövuori kertoi, että hän itse innostui genetiikasta yliopistossa ja oli viimeistään “myyty” päästyään neurologian professori Kari Majamaan tutkimusryhmään Neurotieteen tutkimusyksikköön Oulun yliopistoon ja yliopistolliseen sairaalaan. Työnalla on tällä hetkellä muun muassa parkinsonin tautiin liittyvä geneettinen tutkimus.
– Tämä työ on todella kiinnostavaa, hehkutti innostunut Kytövuori, jonka mukaansatempaava esitystapa sai kiinnostuksen heräämään. Hän kertoi muun muassa Leberin perinnöllisen näköhermosurkastuman geenitutkimuksesta.
Haukiputaan lukion kurssille osallistuneet oppilaat pääsivät ottamaan itseltään näytteitä tutkimusta varten. Näyte otettiin nukkatikulla suun limakalvolta.
Näytteestä eristettiin DNA ja monistettiin tietty alue mitokondriaalisesta DNA:sta, jota haluttiin tutkia myöhemmin. Näytteet vietiin sekvensoitavaksi ja saaduista tuloksista pystyttiin tämän viikon oppitunnilla tarkastelemaan itse kunkin mitokondriaalisen DNA:n emäsjärjestystä ja siinä näkyvää geneettistä variaatiota.
– Eettisistä syistä tutkimme oppilaiden näytteistä tällaisia yleisiä ominaisuuksia ja muutoksia, jotka eivät osoita, että sairastaisi jotakin tautia tai olisi edes riski sairastua, kertoi Laura Kytövuori.
Laura Kytövuori kehui, että näytteenotto ja pipetointi onnistui kaikilta erittäin hyvin.
– Yksi oli ylitse muiden pipetoinnissa, Valtteri Sandström, harvoin olen nähnyt niin vakaata kättä, sanoi Kytövuori.
Paljastui, että Valtteri on salibandypelaaja. Kehut yllättivät ja hymyilyttivät nuorta miestä.
Valtterin mielestä genetiikkaan perehdyttävä kurssi on ollut yllättävän mielenkiintoinen, kun on saanut tehdä ja kokeilla erilaisia juttuja ja laitteita.
– Kyllä tämä alanakin kiinnostaa, hän myönsi.
Vieruskumppanin Tommi Hanhelan mielestä kurssi on tarjonnut mielenkiintoista ja mukavaa uutta tietoa ja tekemistä.
– En kuitenkaan tiedä, haluaisinko välttämättä tehdä tämän alan tutkijan hommia työkseni, jos minusta tulisi tutkija, hän pohti.
Haukiputaan lukion ja ylipiston yhteiskurssin kokeellinen osuus voitiin toteuttaa kokonaisuudessaan lukiolla näytteiden sekvensoitia lukuunottamatta.
– Tarvikkeita ja välineitä saimme tänne lainaksi professori Kari Majamaan tutkimusryhmästä ja yhteistyökumppaneilta. Ilman yhteistyökumppaneiden tukea kaikki tämä ei olisi ollut mahdollista, kiittelee Niko Ruuskanen.
Yhteistyössä kurssin toteuttamisessa ovat olleet mukana City-Lab Oulu, Biocenter Oulu, Sartorius, Thermo Fisher Scientific sekä Qiagen.
Haukiputaan lukion rehtori Sirpa Riisteelä kertoo, että kurssitarjotin lukion ja yliopiston yhteiskursseista valmistuu ensi kevääksi.
– Voi olla, että jatkossa yhteisprojektien opiskelua tapahtuu myös yliopistolla.
Tulevaisuudessa lukio-opiskelussa yhdistellään yhä enemmän myös eri oppiaineita laajemmiksi opintokokonaisuuksiksi, sanoi Riisteelä.