Sen kunniaksi, kun sisko pääsi sahalle töihin!
Tämä sanonta on tuttuakin tutumpi Haukiputaalla. Ei ihme, sillä paikkakunnalla on toiminut kuusi suurta sahaa ja Haukipudas oli aikoinaan Suomen teollistunein maalaiskunta. Sahat olivat myös merkittäviä naisten työllistäjiä.
Haukiputaan kotiseutumuseossa avataan 29. kesäkuuta sahaperinteen näyttely, joka on koottu museon vieressä sijaitsevaan vanhaan aittaan.
Museo esitellään Sepon mopo ‑nimisen tositapahtumiin perustuvan tekstin kautta, jonka voi kuunnella myös puhelimella QR-koodin kautta.
– Tarinassa 15-vuotias Seppo hommaa raskailla kesätöillä sahalla rahat mopoa varten, kertoo näyttelyn suunnitellut ja siitä vastaava Outi Hirvelä Haukipudas-seurasta.
Näyttelyllä halutaan kunnioittaa ja nostaa esille vahvaa sahaperintöä ja sen merkitystä paikkakunnalle ja alueen ihmisille. Esineistö on siirretty aittaan kotiseutumuseon kokoelmista. Näin aihepiiri saatiin yhdeksi kokonaisuudeksi ja näyttävämmin esille.
Sahanäyttelyn pystyttäminen tuli mahdolliseksi kun Haukipudas-seura sai lahjoituksena vanhan aitan Mikko Kropsun perikunnalta ja siirrettiin museopihaan vuonna 2016. Aitan yläkertaan saatiin kaivattua varastotilaa.
Esineet, tarinat ja valokuvat kertovat menneestä
Haukiputaan sahoilla tehdystä työstä ja tekijöistä kerrotaan esineiden, työkalujen, vanhojen valokuvien ja myös tarinoiden kautta. Näyttelystä on haluttu luoda sellainen, että se kiinnostaa kaiken ikäisiä ja niin entisiä kuin uusiakin haukiputaalaisia.
– Tarinat kiinnostavat ja monet löytävät varmasti tuttuja ihmisiä ja asioita näyttelystä, uskoo Liisa Ervasti-Julku.
– Halusimme nostaa vanhat valokuvat kookkaina esille, niihin liitetään tarinoita ja nimiä, kertoo Outi Hirvelä, joka on Liisa Ervasti-Julkun kanssa valikoinut kuvia ja kirjoittanut esitystaulun.
Museokäynnillä voi myös arvuutella asioita, kuten miksi sahan palopostien ämpäreiden pohjat olivat suippoja? Tai mitä tehtiin palokeksillä?
Esineiden nimeämisessä ja tiedon hankinnassa apuna on ollut martinniemeläinen asiantuntija ja historiantietäjä Pentti Utriainen. Museoaittaan tarvittuja rakenteellisia korjauksia on toteuttanut restauroinnin ammattilainen Juha Väyrynen, joka on rakentanut näyttelyn rekvisiitaksi myös lautatapulit pienoiskoossa. Valokuvat, työkalut ja muu esineistö on peräisin Santaholman, Martinniemen ja Halosenniemen sahoilta.
Haukiputaan kotiseutumuseon päärakennusta, 1800-luvun lopulta peräisin olevaa lainajyvämakasiinia kunnostettiin ja perusnäyttelyä uudistettiin vuonna 2015. Museon kokoelmissa on kaikkiaan yli 1900 esinettä. Kokoelmissa on vanhaa talonpoikaistaloista saatua esineistöä, sahojen tarpeistoa ja erikoisuutena Kaarina Tilannon lahjoittama, martinniemeläisen Lehessuon kaupan esineistöstä koottu näyttely yhteen huoneeseen.
Kotiseutumuseo avataan perinteisesti kesäkuun lopun valtakunnallisena museopäivänä ja se on avoinna heinäkuun.
Keväällä museo on avoinna jo keväällä koululaisryhmille. Haukipudas-seuran tavoitteena on lisätä kouluyhteistyötä jatkossa sahaperinteen näyttelyn myötä. Tätä silmälläpitäen tarkoitus on lisätä jotakin museonäyttelyyn liittyvää katseltavaa ja kuunneltavaa oheismateriaalia, suunnittelevat Haukipudas-seuran Outi Hirvelä, Liisa Ervasti-Julku ja Kaisa Annala, joille koulumaailma on tuttua opettajantyön myötä.
Museoaittaa on laitettu kevään mittaan kuntoon, siivottu ja laitettu tavaroita paikoilleen. Apuna on ollut myös Piritta Pietilä-Litendahl.
Kehitystyötä vähin varoin
Haukipudas-seuran haaveena on, että tulevaisuudessa museopihaa voitaisiin uudistaa viihtyisämmäksi, mikä puoltaisi paikkaansa, sillä museoalue kuuluu kirkon, vanhan hautausmaan ja Kirkonniemen vanhan koulun (Wirkkulan) muodostamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusryhmän muodostamaan alueeseen. Maa-alueet omistaa seurakuntayhtymä.
Myös kulttuuripolku opaskyltteineen on haaveissa. Hankkeet ovat jääneet kunta- ja seurakuntaliitosten ja kaavoitusprosessin jalkoihin. Kiiminkijokivarteen on nyt suunnitteilla virkistysreitti, jonka jatkoksi ainakin Haukipudas-seuran mielestä kulttuuripolku olisi hyvää jatkumoa.
Haukiputaan kotiseutumuseota on kehitetty ja ylläpidetty vapaaehtoisvoimin pienillä resursseilla, sillä tulonlähteitä ei ole eikä avustuksiakaan ole juuri herunut. Museovirastolta voi hakea avustusta projekteihin, mutta niihin tarvitaan 20 prosentin omavastuuosuus.
Haukipudas-seuralla on puute käyttö- ja ylläpitovaroista. Oulun kaupunki ei myöntänyt avustusta, mutta antoi tukea oppaiden muodossa kesäksi.
Olemme miettineet mahtaisiko löytyä yrityksiä sponsoreiksi ja halua lähteä tukemaan kotiseututyötä, pohtii Haukipudas-seuran musetoimikunnan puheenjohtaja Kaisa Annala.
Pallo on nyt heitetty!
– Nuoria harteita tarvittaisiin myös mukaan toimintaan, lisää Liisa Ervasti-Julku.
Sahamuistomerkin paikka avoinna
Kun Martinniemen sahan piippu purettiin huonon kuntonsa vuoksi ja Santaholman piippua odottaa sama kohtalo, on Haukiputaalla herännyt halu sahamuistomerkin saamisesta paikkakunnalle. Muistomerkin paikka kuin muistomerkin muotokin on vielä avoinna, mutta Oulun kaupungin suunnalta on näytetty vihreää valoa ja tukea muistomerkkihankkeelle.
Martinniemessä ollaan ehdottomasti sitä mieltä, että muistomerkki kuuluu pystyttää Martinniemeen. Esityksiä on tullut myös Santaholman ja kirkonkylän puolesta.
Haukipudas-seura ei halua lähteä ottamaan kantaa ja osoittamaan muistomerkille paikkaa, saati riitelemän siitä. Näkökulmana on, että muistomerkki on tärkeää ja ansaittua saada. Muistomerkin paikan tulisi olla sellainen, että se on hyvin ihmisten nähtävillä ja paikan tulisi palvella pitkälle tulevaisuuteen.
Kotiseutumuseon kupeella, entisen kunnanviraston tontilla seisoo muistomerkkinä perinnetykki, jolle myös on paikka on haussa, sillä alueelle rakennetaan kerrostaloja. Museon alue on katsottu liian ahtaaksi eikä maa-alueet omistava seurakuntayhtymä ole suopea ottamaan tykkiä mailleen. Tykille on esitetty yhdeksi mahdolliseksi paikaksi Haukiputaantien itäpuolista puistoa, jonka läheltä kulkisi suunnitteilla oleva virkistysreitti.
Haukiputaan kotiseutumuseo
• Perustettu 1961
• Toimii vuodelta 1858 peräisin olevassa lainajyvämakasiinissa Kirkkotiellä. Kokoelmissa yli 1900 esinettä.
• Museopihaan siirrettiin 2016 aitta, jossa avataan museon sahanäyttely.
• Museosta vastaa Haukipudas-seura, jolla on myös julkaisutoimintaa.
• Museo avoinna 2.7.–27.7.
• ti-pe klo 10–16
• la klo 10–13
•su ja ma museo suljettu
• Museon ja sahanäyttelyn avajaiset 29.6. klo 12–16.
Haukiputaan sahat
• Maunun saha 1863–1908
• Pateniemen saha 1873–1990
• Pirttikarin saha 1890–1902
• Martinniemen saha 1905–1987
• Santaholman saha 1915–1967
• Halosenniemen saha 1921–1950