Kuivaniemen kunnallisesta keskikoulusta julkaistaan historiikki ja matrikkeli. Kirjaa ovat kokoamassa koulun ensimmäisen vuosikurssin oppilaat Seija Niemelä, Aaro Tiilikainen ja Eero Koivuniemi sekä toisen vuosikurssin oppilas Tapani Blomster.
Ajatus kirjasta syntyi kesällä 2017, kun keskikoulun ensimmäiset oppilaat järjestivät koulun päättymisen 50-vuotistapaamisen Kuivaniemellä.
Kirjassa käydään läpi koulun neljätoistavuotinen historia. Siinä on liitteenä Seija Niemelän toissa vuonna tekemä kandidaatintutkielma. Hänen Lapin yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan tekemänsä tutkielman aihe on “Lapsuus- ja nuoruusmuistot Kuivaniemen kunnallisesta keskikoulusta. Paikkakokemus ja identiteetti keskikoulun ensimmäisten oppilaiden kertomuksissa”.
Niemelän tutkielman tutkimusaineisto muodostuu keskikoulun ensimmäisten oppilaiden kirjallisista ja suullisista muisteluista keskikouluajalta.
– Kandin aihetta ohjaajani kanssa miettiessä minulla oli luokkakokouksen takia mielen päällä tämä kouluasia. Halusin tietää, mitä meille kuuluu, Niemelä kertoo.
Kirjaan on tulossa luku myös siitä, mihin oppilaat Kuivaniemen keskikoulusta päätyivät.
– Koulun tulo Kuivaniemelle vaikutti monen elämään. Koulun käyneille avautui uudenlaisia mahdollisuuksia opiskeluun ja työuralle, valtaosan kirjan teksteistä kirjoittanut Blomster sanoo.
Kirjatyöryhmään kuuluvat Kuivaniemen kunnallisen keskikoulun oppilaat ovat päätyneet asumaan Pohjois-Suomeen. Muhoksella asuva Tapani Blomster on toiminut lukion ja yläkoulun rehtorina. Oulussa asuva Seija Niemelä on työskennellyt toimistoissa, eläkkeelle hän jäi Oulun oikeusaputoimiston oikeusapusihteerin paikalta. Kemissä asuva Aaro Tiilikainen on hallintotieteiden tohtori, joka jäi eläkkeelle Oulun yliopiston tutkijan ja projektipäällikön paikalta. Oulussa asuva rakennusinsinööri Eero Koivuniemi puolestaan jäi eläkkeelle vesivoimayhtiön henkilöstöpäällikön paikalta.
Kirjan matrikkeliosuuteen kootaan tiedot kaikista noin kolmestasadasta päättötodistuksen Kuivaniemen kunnallisesta keskikoulusta saaneista. Matrikkeliin tulee heistä kuva ja tietoja opinnoista, työstä ja harrastuksista.
– Olemme saaneet tiedot noin kolmasosalta oppilaista. Olisi tärkeää, että saisimme ne mahdollisimman monilta. Jos joku tietää muualla asuvia koulun käyneitä, niin pyydämme välittämään tietoa asiasta. Mikäli haluaa antaa vain osan tiedoista, niin sekin käy, Blomster sanoo.
Kirjan tekijät korostavat, että muidenkin kuin koulun oppilaiden kannattaa osallistua projektiin antamalla tietoja oppilaista, jotka ovat mahdollisesti muuttaneet ulkomaille, sairastuneet vakavasti tai kuolleet.
Matrikkeliin kerättäviä tietoja varten löytyy sähköinen lomake Facebookin Kuivaniemi-ryhmästä. Lomaketta voi pyytää myös Blomsterilta sähköpostitse osoitteesta tapaniblomster@gmail.com tai puhelinnumerosta 045 225 9835.
Työryhmällä on tavoitteena saada kirja valmiiksi tämän vuoden aikana. Kirjaa voi tilata samalla kun antaa siihen tietonsa. Sitä tulee aikanaan myyntiin myös ainakin Kuivaniemelle.
Keskikoulu toimi 14 vuotta
Kunnallisen keskikoulun perustamista käsiteltiin Kuivaniemen kunnanvaltuustossa useaan kertaan vuosina 1960–61. Valtioneuvoston lupa koulun perustamiseen saatiin keväällä 1962 ja koulu aloitti toimintansa 1.8.1962.
Keskikouluun saattoi pyrkiä kansakoulun neljänneltä, viidenneltä tai kuudennelta vuosiluokalta. Kouluun oli pääsykoe.
Keskikoulu toimi aluksi Kuivaniemen kansalaiskoulun tiloissa. Tilantarve kasvoi joka lukuvuosi, kun oppilasmäärä lisääntyi uusien aloittavien luokkien tullessa kouluun. Kouluun otettiin vuosittain nelisenkymmentä oppilasta. Uusi koulurakennus keskikoululle valmistui vuonna 1967.
Siirtyminen peruskouluun, ja sen myötä keskikoulun alasajo, alkoi Kuivaniemellä syyslukukauden alusta vuona 1972. Kuivaniemen kunnallinen keskikoulu toimi 14 vuotta. Siten, että kaikilla vuosiluokilla oli oppilaita, koulu ehti toimia ainoastaan viisi lukuvuotta eli syksystä 1966 kevääseen 1972.
Ennen Kuivaniemen kunnallisen keskikoulun perustamista kunnasta mentiin oppikouluun pääasiassa Kemiin ja Iihin. Oppikoulu oli maksullinen. Vanhempien oli maksettava lukukausimaksu, oppikirjat ja tarvikkeet, kouluruokailu ja monesti vielä asunnon vuokra. Kustannusten vuoksi oppikouluun meno jäi monella vain haaveeksi.
Kunnallisen keskikoulun saaminen omalle paikkakunnalle muutti tilanteen ratkaisevasti. Koulu oli kansakouluhallinnon alainen ja oppilaille maksuton. Nyt kaikilla lahjakkailla lapsilla oli mahdollisuus oppikoulun käymiseen riippumatta vanhempien varallisuudesta tai sosiaalisesta asemasta.
Moni jatkoi keskikoulusta lukioon. Lukion käyminen helpottui, kun Simon Yhteiskoulun lukio aloitti vuonna 1968. Lukio Simossa oli maksullinen, mutta sitä saattoi käydä kotona asuen.
Lukion käyneille avautui opiskelumahdollisuus yliopistoihin tai opistotasoisiin oppilaitoksiin. Jo pelkkä keskikoulun käyminen avasi monelle oven työelämään.